Emanuel de Witte
Emanuel de Witte (1617 Alkmaar – tammikuu 1692 Amsterdam)[1] oli Alankomaiden kultakauden aikana Delftissä vaikuttanut arkkitehtuuriin ja perspektiiviin erikoistunut taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti kirkkojen sisätiloja kuvaavista maalauksistaan.[2]
Emanuel de Witte | |
---|---|
Oude Kerk, Delft, 1650-luku?, 48.3 × 34.6 cm, Metropolitan Museum of Art, New York. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1617 Alkmaar, Alankomaat |
Kuollut | tammikuu 1692 Amsterdam, Alankomaat |
Kansalaisuus | Alankomaat |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari |
Elämä ja ura
De Witten vanhemmat olivat opettaja Pieter de Wit ja Jacomijntge van der Beck. Hän opiskeli Delftiläisen asetelmamaalari Evert van Aelstin (1602–1657) opastuksella.[4] Vuonna 1639 de Witte liittyi Alkmaarin Pyhän Luukkaan taidemaalarikiltaan, mutta työskenteli myös Rotterdamissa vuosien 1639 ja 1640 aikana.[2]
De Witte muutti takaisin Delftiin vuonna 1641 ja työskenteli kaupungissa noin kymmenen vuoden ajan[2] samaan aikaan sisätilojen kuvaamiseen keskittyneiden Nicolaes Maesin, Carel Fabritiuksen, Pieter de Hoochin ja Johannes Vermeerin kanssa.[5]
Vuonna 1652 de Witte muutti Amsterdamiin, jossa hän meni naimisiin kolme vuotta myöhemmin.[6] Uusi avioliitto oli katastrofi. De Witten vaimo tuomittiin varkaudesta ja häneltä kiellettiin kuudeksi vuodeksi pääsy Amsterdamin kaupunkiin.[1] De Witte kärsi taloudellisista vaikeuksista ja syvistä masennusjaksoista koko elämänsä ajan ja joutui useaan otteeseen maksamaan velkansa työllä.[4] Lopulta de Witte teki itsemurhan kun hänen vuokraisäntänsä vaati vuokrarästien maksua. De Witte aikoi hirttää itsensä Amsterdamin Korsjespoortin sillasta, mutta köysi katkesi ja hän hukkui. Koska kanavat jäätyivät samana yönä hänen ruumiinsa löydettiin vasta 11 viikkoa myöhemmin.[1] De Witten ainoa tunnettu oppilas oli Hendrick van Streek (1659–1720).[6]
Tyyli ja teokset
De Witteä ja Delftissä samaan aikaan vaikuttaneita Gerard Houckgeestia (1600–1661) ja Hendrik Cornelisz van Vlietia (1611–1675) pidetään Alankomaiden taiteen sisätilojen kuvaamisen mestareina.[4] De Witte aloitti uransa uskonnollisten ja mytologisten aiheiden käsittelijänä. Noin vuonna 1650 hän erikoistui vähitellen sisätilamaalauksiin ja lopulta kirkkojen sisätiloihin.[1][2][4] De Witte maalasi myös joitakin muotokuvia, laatukuvia ja varsinkin 1660-luvulta lähtien näkymiä ulkomarkkinoilta.[4][6]
De Witten varhaisissa arkkitehtuuria kuvaavissa töissä näkyy vaikutteita Houckgeestiltä. Hän kehitti kuitenkin pian oman tyylinsä ja maalaustekniikkans. De Witte keskittyi erityisesti luonnollisen valon kuvaamiseen. Hänen kuvaamissaan tiloissa on ihmisiä ja usein myös eläimiä.[6] Maalaukset ovat suuria ja niitä hallitsee voimakas perspektiivi. Väripaletti on usein lähes monokromaattisen rajattu.[7]
De Witte muutettua Amsterdamiin vuonna 1652 kaupungin Nieuwe Kerk ja portugalilainen synagoga olivat tärkeitä inspiraation lähteitä.[6] De Witte oli taitava tilan ja perspektiivin kuvaaja, mutta työskenteli varsinkin uransa loppupuolella kuten aikakauden maisemamaalarit. Monet hänen maalauksistaan eivät kuvaa todellisia kirkkotiloja, vaan ovat yhdistelmä eri tiloista poimittuja arkkitehtonisia piirteitä ja viitteitä.[4][6]
Teoksia
- Philemon ja Baucis, 1647, 53 × 62 cm, Delft museum, Delft.
- Amsterdamin pörssitori, 1653, 49 × 47.5 cm, Museum Boijmans Van Beuningen, Rotterdam.
- Oude Kerk Amsterdamissa, 1655, 60 × 52.5 cm, Musées de la Ville de Strasbourg, Strasbourg.
- Kirkon sisätila Delftissä, Vilhelm I Oranialaisen kappeli, 1656, 97 × 85 cm, Palais des Beaux-Arts de Lille, Lille.
- Satamamarkkinat, n. 1680, 61 × 75 cm, Pushkinin taidemuseo, Moskova.
- Amsterdamin portugalilainen synagoga, 1680, 110 × 99 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
- Kirkon sisätila, n. 1680, 62 × 54 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland. Kirkkotila, jota ei ole olemassa.
- Amsterdam Nieuwe Kerk, 52.8 × 39.4 cm, yksityiskokoelma.
- Amsterdam Oude Kerk, 1661, 101.5 × 121 cm, Amsterdam Museum, Amsterdam.
- Kuviteltu katolinen kirkko, 1668, 110 × 85 cm, Mauritshuis, Haag.
Lähteet
- Discover painter, draftsman Emanuel de Witte rkd.nl. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
- Turner, Jane, 1956-: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 400–402. New York: St. Martin's Press, 2000. 43114315. ISBN 0-312-22972-0, 978-0-312-22972-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.9.2020).
- Emanuel de Witte - Interior with a Woman Playing a Virginal The Montreal Museum of fine Arts. Viitattu 3.10.2020.
- Artist Info www.nga.gov. Viitattu 3.10.2020.
- Turner, Jane, 1956-: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 167–168. New York: St. Martin's Press, 2000. 43114315. ISBN 0-312-22972-0, 978-0-312-22972-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.9.2020).
- Witte, Emanuel de Museo Nacional Thyssen-Bornemisza. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
- Emanuel de Witte | Dutch painter Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emanuel de Witte Wikimedia Commonsissa