Emanuel Viveiros

Viveiros pelasi aluksi juniorijääkiekkoa kotikaupungissaan St.Albertissa Albertan provinssissa. Hän siirtyi WHL:n Prince Albert Raidersiin kaudeksi 1982–1983. Seuraavalla kaudella (1983–1984) Viveiros teki 67 pelissä tehopisteet 15+94=109, ja seuraavana kesänä Edmonton Oilers varasi hänet vuorolla 106 NHL:n varaustilaisuudessa. Kahtena seuraavana kautena Viveiros jatkoi pelaamista Raidersissa. Joukkue menestyi ja voitti vuonna 1985 Memorial Cupin. Samana keväänä Viveiros valittiin WHL:n idän toiseen tähdistökentälliseen. Seuraava kausi oli Viveirokselle henkilökohtaisesti menestyksekäs: hänet palkittiin WHL idän parhaana pelaajana, parhaana puolustajana ja valittiin ykköstähdistöön, sekä palkittiin koko WHL:n parhaana pelaajana. Samalla kaudella Viveiros edusti Kanadaa nuorten maajoukkueessa, joka voitti hopeaa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Joulukuussa 1985 Edmonton myi Viveiroksen pelaajaoikeudet Minnesota North Starsiin, jossa hän aloitti NHL-uransa keväällä 1986 pelaamalla neljä ottelua.[1]

Kausi 1986–1987 oli Viveiroksen ensimmäinen täysi kausi ammattilaisena. Hän pelasi lähes koko kauden Minnesotan farmijoukkueessa Springfield Indiansissa. Viveiros pelasi kaudella 1987–1988 Minnesotassa 24 ottelua, joissa teki maalin ja antoi yhdeksän syöttöä. Suurin osa kaudesta meni kuitenkin taas farmissa, tällä kertaa Kalamazoo Wingsissä. Seuraavalla kaudella Viveiros pelasi ainoastaan farmijoukkueessa.[1]

Viveiros siirtyi Eurooppaan kaudeksi 1989–1990, Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, mutta hän loukkaantui tammikuussa. Helmikuussa hän teki sopimuksen Hartford Whalersin kanssa ja palasi takaisin Pohjois-Amerikkaan, mutta Hartford lähetti Viveiroksen farmijoukkue Binghamptoniin. Kun seuraavakin kausi meni vielä farmijoukkueessa, päätti Viveiros palata takaisin Eurooppaan pelaamaan.[1]

Viveiros teki 1991 sopimuksen itävaltalaisen EC Villacher SV:n kanssa, jossa hän pelasi neljä kautta, pelaten Alppiliigaa ja Itävallan liigaa. Villacher voitti vuosina 1992 ja 1993 Itävallan mestaruuden. Tämän jälkeen Viveiros pelasi viisi seuraavaa kautta viidessä eri seurassa Saksassa, Itävallassa ja Italiassa, kunnes syksyllä 2000 Viveiros siirtyi Itävallan Klagenfurter AC:hen, jossa pelasi vuoteen 2007 asti, voittaen mestaruudet vuosina 2001 ja 2004.[1]

Viveiros toimi Klagenfurterin päävalmentajana vuosina 2007–2012.[2][3]

Viveiros sai vuonna 1998 Itävallan kansalaisuuden ja hän pystyi pelaamaan harjoitusmaaotteluita uuden kotimaansa maajoukkueessa kaudella 1998–1999. Hän yritti, muutamien muiden pelaajien tavoin, turhaan saada IIHF:ltä luvan edustaa Itävaltaa arvokisoissa (erityisesti vuoden 2002 olympialaisissa). IIHF:n säännöt kielsivät pelaamasta useammassa kuin yhdessä maajoukkueessa, ja Viveiros oli pelannut vuonna 1986 Kanadan maajoukkueessa nuorten MM-kisoissa. Salt Lake Cityn olympialaiset menivät ohi, mutta joulukuussa 2003 IIHF muutti sääntöjään, ja salli neljä peräkkäistä kautta uudessa kotimaassaan pelanneiden pelaajien edustaa uutta kotimaataan. Vuoden 2004 MM-kisat menivät ohi Viveirokselta loukkaantumisen vuoksi, mutta helmikuussa 2005 hän pelasi Itävallan maajoukkueessa olympialaisten karsinnoissa, mutta joukkue ei selvinnyt jatkoon. Viveiros pelasi MM-kisoissa keväällä 2005 5 ottelua, mutta loukkaantui ottelussa Tanskaa vastaan, ja joutui jättämään turnauksen kesken. Itävalta oli lopulta kuudestoista ja putosi A-sarjasta.[1]

[4][5]

				Runkosarja						Pudotuspelit						Palkinnot							Arvokisat
Kausi	Joukkue	Liiga		O	M	S	Pist.	RM		O	M	S	Pist.	RM									Turnaus	O	M	S	Pist.	RM
1981–82	St. Albert Saints	AJHL		10	1	1	2	2
1982–83	Prince Albert Raiders	WHL		59	6	26	32	55
1983–84	Prince Albert Raiders	WHL		67	15	94	109	48		2	0	3	3	0
1984–85	Prince Albert Raiders	WHL		68	17	71	88	94		13	2	9	11	14
1984–85	Prince Albert Raiders	M-cup		5	2	6	8	4
1985–86	Prince Albert Raiders	WHL		57	22	70	92	30		20	4	24	28	4									JMM	7	1	1	2	2
1985–86	Minnesota North Stars	NHL		4	0	1	1	0
1986–87	Minnesota North Stars	NHL		1	0	1	1	0
1986–87	Springfield Indians	AHL		76	7	35	42	38
1987–88	Minnesota North Stars	NHL		24	1	9	10	6
1987–88	Kalamazoo Wings	IHL		57	15	48	63	41		7	1	8	9	0
1988–89	Kalamazoo Wings	IHL		54	11	29	40	37
1989–90	ESV Kaufbeuren	2. Bundes		8	2	7	9	8
1990–91	Albany Choppers	IHL		14	3	7	10	6
1990–91	Springfield Indians	AHL		48	2	22	24	29		7	0	2	2	4
1991–92	EC VSV	Alppiliiga		20	5	16	21	8
1991–92	EC VSV	ÖEL		26	4	31	35	-
1992–93	EC VSV	Alppiliiga		29	8	20	28	12
1992–93	EC VSV	ÖEL		25	5	17	22	-
1993–94	EC VSV	Alppiliiga		28	7	27	34	20
1993–94	EC VSV	ÖEL		23	4	23	27	-
1994–95	EC VSV	Alppiliiga		10	2	5	7	0
1994–95	EC VSV	ÖEL		13	2	11	13	18		12	5	11	16	51
1995–96	EHC Lustenau	Alppiliiga		8	3	9	12	4
1995–96	EHC Lustenau	ÖEL		33	10	23	33	36
1996–97	SERC Wild Wings	DEL		44	8	16	24	34		5	0	2	2	31
1997–98	SERC Wild Wings	DEL		51	5	11	16	36
1998–99	EC Graz	Alppiliiga		2	0	1	1	0
1998–99	SSI Vipiteno	Alppiliiga		2	1	0	1	0		3	0	0	0	2
1998–99	SSI Vipiteno	Serie A		22	3	12	15	26		3	1	0	1	12
1999–00	Wiener EV	IIHL		27	7	6	13	16
1999–00	Wiener EV	ÖEL		11	4	4	8	12
2000–01	Klagenfurter AC	ÖEL		49	21	40	61	30
2001–02	Klagenfurter AC	ÖEL		17	4	8	12	16		11	2	4	6	6
2002–03	Klagenfurter AC	ÖEL		47	13	20	33	65
2003–04	Klagenfurter AC	ÖEL		42	5	32	37	36
2004–05	Klagenfurter AC	ÖEL		37	8	16	24	34		10	1	8	9	8									MM	5	0	2	2	4
2005–06	Klagenfurter AC	ÖEL		36	7	8	15	26
2006–07	Klagenfurter AC	ÖEL		7	1	5	6	14

• Emanuel Viveiros The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• 1984 NHL Entry Draft - Emanuel Viveiros hockeydraftcentral.com. Viitattu 6. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
• Emanuel Viveiros legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 6. kesäkuuta 2008. (englanniksi)