Elokuvien ikärajat Suomessa

Elokuvan ikäraja on järjestelmä, jolla luokitellaan elokuvat niiden lapsille haitallisen sisällön perusteella. Ikärajat eivät kerro siitä, minkä ikäisille elokuva on tarkoitettu.

Elokuvia esittävien teattereiden henkilökunta on velvoitettu huolehtimaan ikärajoitusten noudattamisesta. Sama koskee myös kotikatseluun tarkoitettua videomateriaalia myyvää tai vuokraavaa henkilökuntaa, elokuvia esittäviä televisiokanavia sekä elokuvia tarjoavia internetsivustoja (VoD-palvelut). Erilaisten DVD-boksien ja kokoelmien ikärajat määräytyvät kokoelman korkeimman ikärajan saaneen elokuvan mukaan.lähde?

Suomessa tuli vuoden 2012 alussa voimaan uusi kuva­ohjelma­laki. Sen mukaan elokuville, samoin kuin muillekin kuva­ohjelmille, voidaan asettaa 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja, joka on merkittävä sitä tarkoittavalla symbolilla.[1] Ikärajan asettaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Media­kasvatus- ja kuva­ohjelma­yksikön (Arkistoitu – Internet Archive) kouluttama kuvaohjelmaluokittelija tai KAVIn virkamies, jonka tehtäviin luokittelu kuuluu.[2]

Ikäraja on asetettava, jos elokuva väkivaltaisuutensa tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi tai ahdistusta aiheuttamalla taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lapsen kehitykseen.[3] Yleisö voi pyytää KAVIlta ikärajan tarkistusta. Tämä tapahtuu menemällä kansallisen AV-instituutin ylläpitämälle verkkosivulle ikarajat.fi/ ja antamalla siellä yleisöpalaute kohdassa "Pyydä ikärajan tarkistusta". Ennen tarkistuspyyntöä sen esittävän katsojan on syytä selvittää mistä syystä ikäraja on se mikä se on ja mitkä tuon ikärajan määräyssyyn ikärajakriteerit sekä senhetkisessä että pyydetyssä uudessa ikärajaluokassa ovat. Näistä asioista löytyy kattavasti tietoa edellä mainitulta nettisivulta. Voi myös hankkia tietoa siitä mitä ikärajoja sama elokuva muissa maissa on saanut jos haluaa vedota siihen tarkistuspyynnössään että jonkun toisen maan ikärajaluokitus samalle elokuvalle poikkeaa suomalaisesta luokituksesta merkittävästi. Tällöin uudelleenluokituspyynnössä on syytä mainita minkä maan suomalaisesta poikkeavaan luokitukseen vetoaa. Ikärajan tarkistusta pyytävältä kyseinen nettisivu kysyy miten eri ikärajaperusteiden kriteerit hänen mielestään täyttyvät. Lisäksi pyyntöä voi perustella vapaamuotoisesti, tässä kentässä voi esimerkiksi mainita saman elokuvan ikärajan jossain muussa maassa jos katsoo sen tarpeelliseksi. Pyynnön saatuaan kansallinen AV-instituutti luokittelee elokuvan uudestaan ja antaa pyynnön esittäjälle tiedon pyynnön johdosta tehdystä päätöksestä. Kansalliselle AV-instituutille voi tällaisen suoran ikärajan muutospyynnön lisäksi esittää myös vapaamuotoista palautetta ikärajakriteereistä jos yksittäinen kansalainen katsoo näkemänsä elokuvan ikärajan olevan syystä tai toisesta virheellinen huolimatta siitä että asetetun ikärajan kriteerit täyttyvät.lähde?

Ikärajat Suomessa ennen vuotta 2001

Ennen vuoden 2001 alusta voimaan tullutta laki­uudistusta elokuvien ikä­rajoituksissa käytettiin usein parillisia ikä­vuosia, mutta silti elokuvassa saattoi olla mikä vain ikäraja vuosien 6 ja 18 väliltä. Videolevityksissä lähes aina alle 16 vuoden ikärajat oli mainittu suositusikärajoiksi. Elokuva­teattereiden käyttöön painetuissa valmiissa pahvi­kylteissä sanamuoto oli "Kielletty lapsilta alle (nn) vuoden", jossa "nn" oli ikäraja. Yleisimmät vanhat ikärajoitukset olivat:

  • -S- (sallittu kaikenikäisille)
  • -K6- (kielletty alle 6-vuotialta)
  • -K8- (kielletty alle 8-vuotiailta)
  • -K10- (kielletty alle 10-vuotiailta)
  • -K12- (kielletty alle 12-vuotiailta)
  • -K14- (kielletty alle 14-vuotiailta)
  • -K16- (kielletty alle 16-vuotiailta)
  • -K18- (kielletty alle 18-vuotiailta)
  • -KK- (kokonaan kielletty).

Aikaisemmat ikärajoitukset olivat ehdottomia. Joissakin harvoissa poikkeus­tapauksissa elokuville saatettiin määrätä myös muu ikäraja kuin jokin yllä mainituista sekä mahdollinen kaksois­ikä­raja, jos mainittua pää­ikä­rajaa nuoremman henkilön sallittiin katsoa elokuvan teattereissa vanhemman henkilön seurassa. Tällöin vanhemman henkilön edellytettiin olevan nuoremman katsojan huoltaja.lähde?

Joidenkin vanhojen elokuvien kohdalla ikärajoitusta on saatettu tarkistaa uudelleen lievempään suuntaan elokuvaa levittävän yhtiön pyynnöstä varsinkin video­levityksen yhteydessä.lähde?

Vuonna 1965 annetun lain mukaan täysi-ikäisillekään ei saanut esittää elokuvia, jotka katsottiin "hyvien tapojen vastaisiksi", "epäsiveellisiksi, raaistaviksi, mielen­terveyttä vahingoittaviksi" tai jotka saattoivat "vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin".[4]

Vuoden 1965 lain kolmenatoista viimeisenä voimassaolovuotena oli voimassa myös videovuokrausta koskeva vuoden 1987 laki, jonka nojalla K18-luokiteltuja elokuvia ei saanut videolla vuokrata. Tämä kieltolaki jäi kuitenkin historiaan vuoden 2000 lain voimaan tullessa 1.1.2001.[5]

Vuoden 1999 alusta lähtien TV-ohjelmatiedoissa tuli merkitä uuden televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain mukaan K-tunnuksella ohjelmat, joita olivat kiellettyjä alle 16-vuotiailta.[6] Ensimmäinen K-tunnuksella merkitty ohjelma oli elokuva M – kaupunki etsii murhaajaa, jonka Yle TV1 esitti uudenvuodenpäivänä 1999 kello 0.05.[7]

Ikärajat Suomessa vuosina 2001–2011
TunnusIkäraja
3 Sallittu kaikenikäisille
K-7 Kielletty alle 7-vuotiailta, kuitenkin niin että saa esittää 5 vuotta täyttäneille aikuisen seurassa
K-11 Kielletty alle 11-vuotiailta, kuitenkin niin että saa esittää 9 vuotta täyttäneille aikuisen seurassa
K-13 Kielletty alle 13-vuotiailta, kuitenkin niin että saa esittää 11 vuotta täyttäneille aikuisen seurassa. Ikäraja K-13 tuli vuonna 2007.
K-15 Kielletty alle 15-vuotiailta, kuitenkin niin että saa esittää 13 vuotta täyttäneille aikuisen seurassa
K-18 Kielletty alle 18-vuotiailta

Ikärajat Suomessa vuodesta 2012

Katso artikkeli: Kuvaohjelmien ikärajat Suomessa

Suomessa tarjottavat (eli myytävät, esitettävät, tai vuokrattavat) elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit on merkittävä ikärajalla ja sisältösymboleilla. Ikärajat eivät ole suosituksia. Kaikille sallittu ohjelma ei siis tarkoita lastenohjelmaa, vaan että ohjelmassa ei ole lapsille haitallista aineistoa. Ikärajat eivät koskaan ota kantaa elokuvan sopivuuteen tai suosittele elokuvaa tietyn ikäisille.[8]

Elokuvateattereissa ja muissa julkisissa esityksissä enintään kolmea vuotta ikärajaa nuorempi henkilö pääsee aikuisen seurassa katsomaan elokuvaa, jonka ikäraja on 7, 12 tai 16 vuotta. Edellä mainittu ikäjoustosääntö ei koske ylintä K-18-ikärajaa.[9] Tilassa, jonne on pääsy kaikenikäisillä (myymälät, aulatilat, linja-autot), saa esittää vain kaikenikäisille sallittuja elokuvia tai ohjelmia.[10]

Videopelien ikärajat merkitään PEGI-merkinnällä.[11]

Katso myös

Lähteet
  1. Kuvaohjelmalaki (710/2011) Finlex. Viitattu 27.10.2011.
  2. Kuvaohjelmalaki, 12 ja 13 §
  3. Kuvaohjelmalaki, 15 §
  4. Laki elokuvien tarkastuksesta (299/1965), 3 § (kumottu) Finlex
  5. Laki video- ja muiden kuvaohjelmien… 697/1987 Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi. Viitattu 11.10.2015.
  6. Lapsilta kielletyille tv-ohjelmille K-merkintä 30.12.1998. HS arkisto (maksullinen). Viitattu 29.11.2017.
  7. Hs.fi
  8. Sausage Party -elokuvan ikärajana pysyi 12 - ePressi www.epressi.com. 1.11.2016. Viitattu 13.5.2022.
  9. FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Kuvaohjelmalaki 710/2011 www.finlex.fi. Viitattu 13.5.2022.
  10. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: Ohje kuvaohjelmien markkinointiaineiston esittämisestä elokuvanäytöksissä ja televisiossa (pdf) 6.4.2017. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 14.5.2022.
  11. Tietoa pelien ikärajoista Kavi. Viitattu 13.5.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.