Elokuvavuosi 1995
Tässä artikkelissa käsitellään vuoden 1995 aikana julkaistuja elokuvia ja elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia.
Elokuvavuodet |
---|
1985 • 1986 • 1987 • 1988 • 1989 • 1990 • 1991 • 1992 • 1993 • 1994 – 1995 – 1996 • 1997 • 1998 • 1999 • 2000 • 2001 • 2002 • 2003 • 2004 • 2005 |
Vuodet |
1992 • 1993 • 1994 – 1995 – 1996 • 1997 • 1998 |
Katsotuimmat elokuvat
Vuonna 1995 Suomen elokuvateattereissa kävijöiden määrä jatkoi laskuaan, ja nyt alkoi vähetä myös ensi-iltaan tuotavien elokuvien määrä. Kun aempina vuosina oli Suomen teattereissa nähty 160–170 uutta elokuvanimikettä, vuonna 1995 teattereihin tuotiin vain 147 elokuvaa.[1]
Nämä elokuvat olivat Suomen kymmenen katsotuinta vuonna 1995[2]:
- Kivenpyörittäjän kylä (278 495 katsojaa)
- Forrest Gump (255 716)
- Leijonakuningas (248 636)
- Die Hard – Koston enkeli (211 728)
- Hiljaiset sillat (202 661)
- Apollo 13 (196 021)
- Batman Forever (186 622)
- Waterworld (153 097)
- 007 ja kultainen silmä (150 157)
- Kummeli Stories (147 890)
Uudet elokuvat
Suomalaiset pitkät näytelmäelokuvat
- Iron Horsemen
- Kasvoton mies
- Kivenpyörittäjän kylä
- Kummeli Stories
- Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma
- Lotat
- Muusikon valinta
- Partituurin taikapiiri
- Pekko ja massahurmaaja
- Suolaista ja makeaa
- Tunturin testamentti
- Tyttöjä ja jäätelöä
- Vampira
- Viimeiset liiviläiset?
- Yemanján tyttäret
Olavi Similä totesi Elävän kuvan vuosikirjassa 1996 että katsojamäärien valossa suomalaisista ensi-iltaelokuvista merkittäviä olivat vain Kivenpyörittäjän kylä (278 500 katsojaa), Kummeli Stories (148 000) ja Pekko ja massahurmaaja (runsaat 87 000 katsojaa). Ilahduttavana hän piti Kaisa Rastimon esikoisohjausta Suolaista ja makeaa. Vuoden monien yleisöä tavoittamattomien ”kuriositeettien” joukkoon hän laski Lauri Törhösen ruotsinkielisen Kasvottoman miehen, Jari Halosen Lipton Cocktonin, Villealfan tuottaman ranskalaisen Gilles Charmantin camp-potpourrin Iron Horsemen sekä Pia Tikan Yemanján tyttäret. Loput kotimaiset teatteriensi-illat olivat Similän mukaan vieläkin marginaalisempia.[1]
Kuolleita
Päivämäärä | Nimi | Ikä kuollessa | Ammattinimike | |
Helmikuu | 2 | Donald Pleasence | 75 | näyttelijä |
25 | Ginger Rogers | 83 | näyttelijä | |
Kesäkuu | 29 | Lana Turner | 74 | näyttelijä |
Heinäkuu | 4 | Eva Gabor | 76 | näyttelijä |
16 | Patsy Ruth Miller | 91 | näyttelijä | |
Elokuu | 3 | Ida Lupino | 77 | näyttelijä ja ohjaaja |
Lokakuu | 21 | Maxene Andrews | 79 | yksi The Andrews Sisterseistä |
Marraskuu | 21 | Peter Grant | 60 | näyttelijä |
23 | Louis Malle | 63 | ohjaaja | |
Joulukuu | 22 | Butterfly McQueen | 84 | näyttelijä |
25 | Dean Martin | 78 | laulaja ja näyttelijä |
Dogma 95
Vuonna 1995 tanskalaiset elokuvaohjaajat julkaisivat Dogma 95 -manifestinsa, jonka tavoitteena oli elokuvanteon pelkistäminen puhtaaksi kaikesta kikkailusta ja estetisoinnista, kuten kameran jalustasta tai muista tuista, valaisusta ja lavastuksesta. Dogma-tyyliin kuvattuja elokuvia tehtiin Tanskassa 1990-luvun loppupuolella, esimerkkeinä Thomas Vinterbergin Juhlat (1998) ja Lars von Trierin Idiootit (1998).
Lähteet
- Similä, Olavi: ”Pyörivä kivi ei sammaloidu, Elokuvavuosi 1995 oli tummanpuhuva mutta monipuolinen”, Elävän kuvan vuosikirja 1996, s. 182. Edita, Suomen elokuvasäätiö, 1996.
- Mitä Missä Milloin, s. 424. Otava, 1997.
Aiheesta muualla
- Elokuvavuosi 1995 Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Suomen katsotuimmat ensi-iltaelokuvat vuonna 1995
- Elävän kuvan vuosikirja 1996. Suomen elokuvasäätiö, Edita, 1996. ISBN 951-37-1581-7.