Ellen Svinhufvud

Ellen Svinhufvud (o.s. Timgren, 23. joulukuuta 1869 Turku – 24. elokuuta 1953 Luumäki) oli suomalainen kihlakunnantuomari, senaattori, sittemmin Suomen tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin (1861–1944) puoliso. He menivät naimisiin 1889, ja heille syntyi kuusi lasta. Vuonna 1914 rouva Svinhufvud seurasi miestään Siperiaan karkotusmatkalle ja kävi siellä sen jälkeen kolme kertaa. Vuoden 1918 kapinan puhjettua Ellen Svinhufvud pakeni kapinallisten valtaamasta Helsingistä ja matkusti Luumäelle luotettujen ihmisten avustamana. Svinhufvudien kotitalo oli vuodesta 1908 lähtien Luumäellä Kotkaniemi, joka avattiin museoksi vuonna 2000. Ellen Svinhufvud piti Kotkaniemessä täysihoitolaa miehensä karkotuksen aikana. Ellen Svinhufvud asui Kotkaniemessä kuolemaansa eli vuoteen 1953. Alun perin kaupunkilainen Ellen Svinhufvud kehitti ja piti Kotkaniemen tilalla huomattavan laajaa puutarhaa ja kasvimaata sekä kasvatti eläimiä, joista kanat ja lampaat tunnetaan parhaiten.

Ellen Svinhufvud miehensä 75-vuotispäivänä.

Svinhufvudit puhuivat keskenään ruotsia, mutta lapset opetettiin suomenkielisiksi. Svinhufvudien lapsia olivat Pehr Yngve 1890–1991, Ilmo Gretel (myöh. Sommar) 1892–1969, Aino Mary (myöh. Alfthan) 1893–1980, Eino Gustaf 1896–1938, Arne Bertel 1904–1942 ja Veikko Eivind 1908–1969.[1]

Kahvikutsuillaan Helsingissä rouva tarjosi Konditoria Stellan valmistamaa mantelipohjista ja kahvinmakuisesta kreemistä valmistettua kakkua, joka tunnetaan 1930-luvulta lähtien nimellä Ellen Svinhufvudin kakku.[2].