Elkiänjärvi

Elkiänjärvi [1][2] on Etelä-Karjalassa Luumäellä Suo-Anttilassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Järvi on ollut vuodesta 1941 kahdessa osassa, koska Sudenlahden yli rakennettiin penger. Tässä artikkelissa käsitellään molempia vesialtaita yhdessä.[2][1][4]

Elkiänjärvi ja Sudenlahti
Valtiot Suomi
Paikkakunta Luumäki
Koordinaatit 60°52′05″N, 27°48′50″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Käräjoki [1]
Järvinumero 09.003.1.014 ja 09.003.1.019
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 57,6 m [1]
Rantaviiva 11,24 km [lower-alpha 1]
Pinta-ala 1,83684 km² [lower-alpha 2]
Tilavuus 0,0016944 km³ [lower-alpha 3]
Keskisyvyys 0,93 m [2]
Suurin syvyys 1,66 m [2]
Saaria 4 [2]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Maantietoa

Järven pinta-ala on 184 hehtaaria eli 1,8 neliökilometriä. Se on 2,2 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Vaikka matala järvi on selkeäpiirteinen, jakavat Martinniemi, Noidanniemi sekä niiden välissä olevat saaret järven kahdeksi alueeksi. Lounaispuolen Kinnarinlahti muodostaa toisen kokonaisuuden ja itäpuolen järvenselkä toisen. Järvellä on monia lahtia ja niemiä. Itäpuolella ovat Saviniemi, Sudenlahti, Vaskivuori, Ojansuunniemi, Marjaniemi ja Laajanlahti. Järven keskiosa on kivinen ja saarien rikkoma. Siellä sijaitsevat pohjoisrannalla Martinniemi, Tiiponlahti, Nypelönlahti ja Käräniemi. Etelärannalla on Noidanniemen kärkien välissä Kortelahti. Lounaisosassa eli Kinnarinlahdella ei löydy enää muita niemiä tai lahtia. Järven ympäristö on alavaa maata, mutta sitä rikkovat siellä täällä pienet moreenimäet. Tällaisia mäkiä ovat pohjoispuolella Nikamanmäki, Vääntäjänmäki, Takasenvuori ja Vaskivuori, länsipuolella Vierevänmäki ja luoteispuolella Käräniemi ja Martinniemi.[2][1][4]

Järvessä on neljä saarta. Niiden yhteispinta-ala on 1,0 hehtaaria, mikä on noin 0,54 % järven kokonaispinta-alasta. Kaikki saaret ovat yli aarin kokoisia. Suurisaari on 140 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen pinta-ala on noin 0,8 hehtaaria ja se on autio. Muita saaria ovat viereinen Paskasaari ja idempänä sijaitsevat Ukonsaari ja Martinsaari. Niissä on molemmissa loma-asunnot.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 1,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0017 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 0,9 metriä ja suurin syvyys on 1,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Martinniemen edustalla sen itäpuolella.[2][1][4]

Järven rantaviivan pituus on 11,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 0,7 kilometriä. Järven rannat ovat metsämaata, joka on paikoin soistunutta, ja peltomaata, jota esiintyy pohjoisrannoilla. Järven lähiympäristössä sijaitsee kuusi maatila, joiden peltoja ne ovat. Muun haja-asutuksen lisäksi rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 14759 ja 14780.[2][1][5][4]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Urpalanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 09) Urpalanjoen yläosan alueella (09.003). Järven vedenpinnan korkeus on 57,6 metriä mpy.[1][3]

Järvi saa pääosan vedestään omasta lähiympäristöstään, sillä se on vesistöalueensa latvajärviä. Järveen on johdettu toistakymmentä suo- tai pelto-ojaa. Niistä huomattavimmat ovat Sudenlahteen, Ojansuunniemeen, Laajalahteen ja suurelta Noidansuolta Kinnarinlahteen laskevat ojat. Elkiänjärven alueella ei ole järviä, jotka laskevat järveen. Järven laskujoki on Nypelönlahdelta alkava Käräjoki, joka laskee kilometrin päässä Salajärveen (42 ha). Tämän laskuoja yhtyy vuorostaan Reijokankaansuolla Suojärven kosteikon läpi virtaavaan johto-ojaa, joka laskee heti Urpalanjokeen.[1][3]

Luonnonarvot

Järven vedenlaatu on vuosien aikana heikentynyt. Vesi on nykyään hapanta ja sen vedenväri on ruskeaa, mikä johtunee tulo-ojien tuomasta humuksesta. Järvi kuuluu Urpalanjoen vesistön kunnostushanketta ja pakalliset asukkaat ovat osallistumalla hankkeeseen pyrkineet ehkäisemään järven rehevöitymistä ja säilyttämään järven virkistyskäyttöarvo. Järven kalalajeihin kuuluu luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Sinne on myös istutettu planktonsiikaa ja lohta.[3]

Historiaa

Vaskivuorella sijaitsee kalliomaalaus, jossa on kuvioita neljässä kohtaa. Järven vierestä kulkee salpalinjan linnoituksien juoksuhautoja, sijaitsee joitakin betonibunkkereita ja Lusikkovuoren luola. Näihin vuonna 1941 rakennettuihin rakennelmiin liittynee Sudenlahden poikki rakennettu penger, joka katkaisee lahden. Sille piti pystyttää estekivirivistö, jollaisia rakennettiin panssarivaunuille esteeksi.[6][7][4]

Lähteet

Huomautukset
  1. Rantaviivan pituus on laskettu yhdistämällä Elkiänjärven ja Sudenlahden rantaviivin pituudet ja vähentämällä niistä kartoista mitattu penkereen pituus kahdesti! [2][3][4]
  2. Pinta-ala on laskettu yhdistämällä Elkiänjärven ja Sudenlahden pinta-alatiedot! [2][3][4]
  3. Sudenlahden tilavuutta ei ole ilmoitettu, joten järven tilavuudeksi ilmoitetaan vain Elkiänjärven tilavuus.[2][3][4]

    Viitteet
    1. Elkiänjärvi, Luumäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
    2. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 20.9.2018.
    3. Elkiänjärvi (09.003.1.014) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.9.2018.
    4. Sudenlahti (09.003.1.019) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.9.2018.
    5. Elkiänjärvi, Luumäki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
    6. Lusikkovuoren luola ekarjala.fi. Suoanttilan Kyläyhdistys ry.. Viitattu 21.9.2018.
    7. Ahonen, Terho: Salpalinjan salat salpalinjansalat.blogspot.com. 8.12.2010. Viitattu 21.9.2018.

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.