Elis Palander

Elias Lyonel (Elis Lionel) Palander (1. toukokuuta 1878 Sääminki – 3. heinäkuuta 1930 Kotka) oli suomalainen oppikoulunopettaja ja säveltäjä.[1]

Elis Palanderin vanhemmat olivat kirjakauppias, lehdenkustantaja Karl Otto Palander ja Katarina Johanna Nyroos. Hän pääsi ylioppilaaksi yksityistodistuksella Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1898 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan opettajaseminaarista 1901.[1]

Palander opetti ruotsin kieltä, laulua ja muita aineita Nurmeksen yhteiskoulussa 1903–1925 ja Haminan yhteiskoulussa 1925–1930.[1] Nurmeksessa asuessaan Palander sävelsi kolme pienoisoopperaa Edvi ja Elgiiva (kantaesitetty kevättalvella 1911), Joutsenluola Carl Jonas Love Almqvistin tekstiin (kantaesitetty 1915) ja Lemminkäinen (kantaesitetty 1917). Hän sävelsi myös kantaatit yhteiskoulun uuden talon vihkiäisiin 10. joulukuuta 1905 ja Nurmeksen sankaripatsaan paljastustilaisuuteen 27. elokuuta 1921 sekä laulun Me Karjalan lapsia laulavia Iivo Härkösen sanoihin. Palander toimi Nurmeksessa myös kuoronjohtajana, kapellimestarina, urkurina, klarinetistina ja viulistina.[2]

Elis Palander oli naimisissa vuodesta 1902 Elin Lindbergin kanssa. Elis Palanderin nuorempi veli oli kantelemestari, trubaduuri ja kirjailija Olli (Otto) Isidor Palander, käytti nimeä Olli Suolahti.[1]

Elis Palander kuoli heinäkuun alussa 1930 Kotkan kunnallissairaalassa pitkäaikaisen vatsahaavan johdosta tehdyn leikkauksen komplikaatioihin.[3]