Elinajanodote

Elinajanodote on tilastollinen suure, joka kuvaa tietyn väestön keskimääräistä kuolinikää. Yleensä elinajanodotteella tarkoitetaan ns. periodielinajanodotetta, joka lasketaan tietylle menneelle ajankohdalle. Vastoin yleistä väärinkäsitystä, ensisijainen tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta (vrt. elinajan ennuste). On myös tärkeää huomata, että elinajanodote on epäsymmetrisen jakauman keskiarvo, eikä siis vastaa yleisintä tai todennäköisintä kuolinikää.

Elinajanodote maittain vuonna 2020:
  Yli 85
  80–85
  75–80
  70–75
  65–70
  60–65
  alle 60
  ei tietoa

Elinajanodote on noussut globaalisti 1900-luvulla lääketieteellisen vallankumouksen seurauksena. Erilaiset lääketieteelliset kehitykset selittävät pääosin elinajanodotteen kohoamisen nykytasolle, mutta myös esimerkiksi ravinnon saatavuuden parantumisella ja sen laadun eli ravitsemuksen parantumisella on ollut vaikutusta siihen. Ensin elinajanodote nousi teollistuneissa maissa, mutta myös maailman keskimääräinen elinajanodote on noussut. Julkisella vallalla on ollut ja on merkittävä vaikutus elinajanodotteen korkeaan tasoon rokotusohjelmien ja julkisen terveydenhuollon kautta.

Elinajanodote lasketaan usein ikäryhmittäin ja sitä vertaillaan eri populaatioiden välillä. Yleisimmin vertaillaan naisten ja miesten elinajanodotteita maiden välillä. Ellei erikseen mainita, mitä ikäryhmää tarkastellaan, tarkoitetaan elinajanodotetta syntymästä. Koska elinajanodotteessa oletetaan kuolleisuuden pysyvän ennallaan ikäryhmittäin, on vastasyntyneen elinajanodote pienempi kuin täysi-ikäisen. Kehittyneissä maissa kuolleisuus on matalaa, mikä johtaa tällaisten maiden korkeaan elinajanodotteeseen. Kehitysmaissa elinajanodote on tavallisesti matalampi korkean lapsikuolleisuuden vuoksi, mutta kehitysmaissa elinajanodotetta laskevat myös erilaiset kehittyneistä maista hävitetyt tartuntataudit ja muut taudit, jotka selittävät myös korkeaa lapsikuolleisuutta. Elinajanodote on kehitysmaissa matala koko populaation tasolla, mutta polarisoituneissa yhteiskunnissa vauraalla yläluokalla elinajanodote voi olla muuta väestöä korkeampi esimerkiksi paremman terveydenhuollon saatavuuden ja vähemmän fyysisesti rasittavan työn vuoksi.

Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2009 korkein Japanissa, jossa keskimääräinen elinajanodote oli samana vuonna syntyneille tytöille 85,7 ja pojille 78,8 vuotta (keskimäärin 82,1 vuotta).[1] Matala elinajanodote selittyy tyypillisesti korkealla lapsikuolleisuudella, ja syntymästä selvinneiden elinikä-ennuste on paljon normaalimpi kuin koko väestölle ilmoitettu. Lisäksi erityisesti eteläisen Afrikan maat kärsivät AIDS-epidemiasta. Alhaisimmat elinajanodotteet vuonna 2009 olivat 31,9 vuotta Swazimaassa ja 38,2 vuotta Angolassa.[1] Kehittyneissä maissa elinajanodotetta laskevat elintasosairaudet.

Elinaikaan vaikuttavia tekijöitä

Maiden välillä vertailtaessa merkittävin selittävä tekijä on lapsikuolleisuus. Kehitysmaissa edelleen iso osa lapsista kuolee muutaman vuoden ikään mennessä, mikä laskee voimakkaasti keskiarvoa. Myös sukupuoli ja elintaso ovat tärkeimpiä selittäviä tekijöitä: köyhät elävät vuosia tai vuosikymmeniä (paikasta riippuen) vähemmän kuin varakkaammat. Tähän seikkaan liittyy muun muassa koulutus, asuinolot, elintavat ja työn vaarallisuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suurituloisin viidennes elää keskimäärin 89-vuotiaaksi kun pienituloisin viidennes kuolee jo 78 vuoden iässä[2]. Moni köyhä kehitysmaan nainen kuolee esimerkiksi synnytykseen tai abortin jälkiseurauksiin.

Puolison ikä korreloi merkittävästi elinajanodotteen kanssa vuonna 2010 julkaistun tanskalaistutkimuksen mukaan. Jos puoliso on kahdeksan vuotta vanhempi, ihmisen elinikä jää keskimäärin 20 prosenttia lyhyemmäksi kuin niillä, jotka ovat naineet ikätoverinsa. Tämä saattaa selittyä sillä, että nuoremmalla puolisolla on silloin suurempi todennäköisyys joutua toimimaan kauan omaishoitajan roolissa. Huomattavasti nuorempi puoliso lisää miesten odotettavissa olevaa elinaikaa, mutta päin vastoin lyhentää sitä naisilla.[3]

Alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käyttö on elinikää lyhentävä tekijä.

Arvioiden käyttö

Arviot elinajanodotteesta kiinnostavat muun muassa vakuutusyhtiöitä, antropologeja sekä eläkeviranomaisia. Kansainvälisesti tärkeimpiä tiedon tuottajia ovat Maailman terveysjärjestö WHO ja Suomen Stakesia vastaavat laitokset, jotka pyrkivät tarkkailemaan tilastollisesti kansanterveyttä.

Elinajanodotteita eri aikakausilla
AikakausiElinajanodote
(vuosia)
Myöhäispaleoliittinen kausi[4]33
Neoliittinen kausi20
Pronssikausi[5]18
Klassinen kreikka[6]28
Antiikin Rooma[6]28
Pohjois-Amerikan intiaanit ennen Kolumbusta[7]25–30
Keskiaikainen islamilainen valtio[8]35
Keskiaikainen Britannia[9][10]20–30
1900-luvun alku[11][12]30–45
Maailma keskimääräinen 2010[13]67,2
Suomi 2010[14]80,1
Maailma keskimäärin 2013[15]71,5

Elinajanodotteen kehitys
Elinajanodote maailmassa vuosina 1800, 1950 ja 2015.

Suomalaisten elinajanodote on pidentynyt 10 vuotta 1970-luvulta ja 20 vuotta sotien jälkeen. Nämä lisävuodet ovat yleensä terveitä ja toimintakykyisiä.[16] Pienituloisimman viidenneksen elinajanodote ei ole kuitenkaan kasvanut 1990-luvun alun jälkeen (2012 tieto). Suomalaisilla on lisäksi vähemmän terveitä elinvuosia kuin EU:ssa keskimäärin (2012 tieto).[17]

Suomalaisten keskimääräinen elinajanodote oli 81,7 vuotta vuonna 2018 ollen korkeampi kuin Belgiassa, Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.[18] Suomalaisnaiset ovat 30 vuoden aikana kirineet elinajanodotteessa samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa. Vuonna 2019 kaikissa kolmessa maassa naisten elinajanodote oli reilut 84 vuotta. Miesten elinajanodote 79,2 vuotta oli 2019 noin kaksi vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa ja Norjassa ja toisaalta sama kuin Tanskassa.[19] Suomessa elinaika on pidentynyt neljännesvuoden joka vuosi. Lisävuodet ovat terveitä elinvuosia.[20]

Sukupuolten välinen elinikäero kaventui Suomessa vuosina 1979–2019 8,6 vuodesta 5,3 vuoteen. Tulotaso vaikuttaa nykyisin sukupuolta enemmän odotettavissa olevaan elinikään. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvat miehet elävät keskimäärin yli kymmenen vuotta pidempään kuin alimpaan kymmenykseen kuuluvat. Naisilla ero on noin kuusi vuotta.[21]

Yhdysvaltojen elinajanonodote kääntyi laskuun vuosina 2014–2018. Syynä on se, että vähemmän koulutetun työikäisen väestön kuolleisuus on lisääntynyt.[2]

Lähteet
  1. CIA The World Factbook 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Atheendar S. Venkataramani, Rourke O’Brien, Alexander C. Tsai: Declining Life Expectancy in the United States: The Need for Social Policy as Health Policy. JAMA, 16.2.2021, nro 325, s. 621–622. doi:10.1001/jama.2020.26339. ISSN 0098-7484. Artikkelin verkkoversio.
  3. Sven Drefahl: How Does the Age Gap Between Partners Affect Their Survival? Demography, Volume 47, Number 2, May 2010, pp. 313–326. http://muse.jhu.edu/journals/dem/summary/v047/47.2.drefahl.html
  4. Caspari & Lee 'Older age becomes common late in human evolution' (Proceedings of the National Academy of Sciences, USA, 2004, p. 10895–10900
  5. James Trefil, "Can We Live Forever?" 101 Things You Don't Know About Science and No One Else Does Either (1996)
  6. Mortality (Britannica.com)
  7. Pre-European Exploration, Prehistory through 1540
  8. Conrad, Lawrence I. (2006). The Western Medical Tradition. Cambridge University Press, 137. ISBN 0521475643.
  9. Time traveller's guide to Medieval Britain
  10. A millennium of health improvement
  11. World Health Organization
  12. Our Special Place in History[vanhentunut linkki]
  13. CIA – The World Factbook 2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Inhimillisen kehityksen indeksi 2010
  15. Yle Uutiset 18.12.2014 klo 11, Yle Radio Suomi areena.yle.fi. Viitattu 19.12.2014.
  16. Suomalaiset saivat 20 elinvuotta lisää Helsingin Sanomat. 4.5.2017.
  17. Outi Alanko-Kahiluoto: Oikeus, kohtuus, terveys. Vihreä Lanka 10.9.2013. https://www.vihrealanka.fi/blogi/oikeus-kohtuus-terveys
  18. "Human Development Report 2019" (PDF). United Nations Development Programme. 10 December 2019. Retrieved 2nd January 2020. http://hdr.undp.org/en/content/2019-human-development-index-ranking
  19. Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2019 pojilla 79,2 ja tytöillä 84,5 vuotta 22.10.2020. Tilastokeskus. Viitattu 22.10.2020.
  20. Liika vapaa-aika voi olla jopa haitallista – yksi selittävä tekijä on ”Ikea-vaikutus” Helsingin Sanomat. 15.11.2021.
  21. Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.3.2022.

    Katso myös

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.