Elikónas

Elikónas (kreik. Ελικώνας, kath.kreik. Ελικών, Elikón), antiikin Helikon (m.kreik. Ἑλικών, Helikōn), on vuori Boiotiassa Keski-Kreikassa. Sen korkeus on 1 748 metriä ja prominenssi 1 290 metriä.[1][2][3]

Näkymä Elikónakselta Korintinlahdelle.

Elikónas sijaitsee noin kymmenen kilometriä pohjoiseen Korintinlahden rannasta. Vuoren korkeimman huipun nimi on Palaiovoúna (Παλαιοβούνα). Muut korkeimmat huiput ovat Tsíveri (Τσίβερι, 1 561 m), Megáli Loútsa (Μεγάλη Λούτσα, 1 549 m) ja Motsára (Μοτσάρα, 1 526 m).[1]

Antiikin aikana Helikonia pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa omistettuna muusille. Sen itäpuolella sijaitsi niin kutsuttu Muusien laakso, johon syntyi muusille omistettu pyhäkköalue. Ensimmäisenä Helikonvuoresta ja sen laaksosta lauloi runoilija Hesiodos teoksessaan Jumalten synty. Samalla Helikonista tuli myös runollisen inspiraation tunnus, kun Hesiodos kertoi saaneensa inspraationsa muusilta alueella.[4] Kaksi muusien pyhää lähdettä, Aganippe ja Hippokrene, sijaitsivat vuorella. Varsinkin Hippokrenen veden uskottiin antavan runollista innoitusta.[5]