Elias Erkko
Juho Elias Rudolf (Ruuto) Erkko (12. huhtikuuta 1863 Orimattila – 21. marraskuuta 1888 Merano, Tiroli) oli suomalainen arvostelija, runoilija ja kirjallisuuden suomentaja.[1]
Erkon vanhemmat olivat talollinen Juhani Eerakkala ja Maria Kyöstilä. Hän pääsi ylioppilaaksi 1882 Jyväskylän lyseosta ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Elias Erkko kuoli 25-vuotiaana Meranon kylpylässä Tirolissa, jonne hän oli hakeutunut saamaan hoitoa sairastamaansa rintatautiin.[1]
Erkko oli kihloissa Hilda Aspin kanssa, johon hän oli tutustunut kuuluessaan Minna Canthin kirjallisuus- ja ystäväpiiri. Heidän kirjeenvaihtoaan on julkaistu teoksessa Hilda & Elias. Hilda Aspin ja Elias Erkon kirjeenvaihtoa vuosilta 1884–88.[1]
Runoilija J. H. Erkko sekä Päivälehden (sittemmin Helsingin Sanomat) perustaja ja päätoimittaja Eero Erkko olivat Elias Erkon vanhempia veljiä.[1]
Teoksia
- Pyrstötähti: kertomus. 1883
- Elinan surma: näytelmä. 1885
- Elinan surma ynnä muita kirjoituksia. Helsinki: Eero Erkko, 1901
Suomennoksia
- Rafael Hertzberg: Nordenskiöldin matkat ja retket napamerillä: nuorisolle kerrottuina. Kansanvalistus–seuran toimituksia 46. Helsinki: Kansanvalistus–seura, 1884
- Henrik Ibsen: Kummittelijoita: kolminäytöksinen perhenäytelmä. Tampere: Hagelberg, 1886
- Tuomas Kempiläinen: Kristuksen seuraamisesta; uusi käännös latinankielisestä alkuteoksesta De imitatione Christi tehnyt Elias Erkko. Wiipuri: Lagerspetz, 1887
- Erik Pontoppidan: Ihon ja hiusten hoito: kansantajuisesti esitelty. Tampere: Hagelberg, 1888
Lähteet
- Elias Erkko SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (vanhentunut linkki)
- ERKKO Rudolf Elias. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
Viitteet
Kirjallisuutta
- Marja Niiniluoto (toim.) Hilda & Elias. Hilda Aspin ja Elias Erkon kirjeenvaihtoa vuosilta 1884–88, Helsingin Sanomat, 1983 ISBN 951-9135-17-0
Aiheesta muualla
- Lisää luettavaa aiheesta Elias Erkko on Wikiaineistossa
- Keijo K. Kulha: / Erkko, Elias (1863–1888) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.