Elefantine

Elefantine (arab. جزيرة الفنتين‎) on saari Niilissä välittömästi ensimmäisen kataraktin alapuolella[1] lähellä Assuania Egyptissä. Tämä seutu tunnetaan Ylä-Egyptinä, koska maan­pinta on siellä korkeammalla kuin Ala-Egyptissä lähempänä Väli­merta. Saarella sijaitsevat muinaisen samannimisen kaupungin rauniot.[1]

Elefantinen saari Mövenpickin hotellin tornista katsottuna
Elefantinen saari ja Assuanin museo. Alla vasemmalla nilometri. Rannassa kaksi felukkaa.
Öinen näkymä Assuanista länteen. Keskellä Mövenpickin hotelli Elefantinen saarella

Elefantine
Elefantinen sijainti Egyptissä

Saaren nimi johtuu kreikan kielen sanasta elefas (ελέφας), joka merkitsee norsunluuta. Saarella on mahdollisesti käyty norsun­luun kauppaa,[2] mutta toden­näköi­semmin nimen aiheena on se, että saari muistuttaa muodoltaan norsun syöksyhammasta, mikä on helposti todettavissa läheisiltä kukkuloilta katsottaessa.

Saari on 1200 metriä pitkä pohjoisesta etelään ja leveimmistä kohdasta noin 400 metrin levyinen. Nykyään saari kuuluu Assuanin kaupunkiin.

Historia

Muinaisen Egyptin aika

Muinaiset egyptiläiset tunsivat Elefantinen saaren nimellä Abu tai Jebu. Se oli puolustuksellisesti erin­omaisella paikalla Egyptin ja Nubian rajalla, ja sijaintinsa vuoksi sillä oli huomattava merkitys myös jokea pitkin kulkevien kauppa-alusten satama­paikkana. Paikka on lähellä Kravun kääntöpiiriä eli pohjoisinta leveyspiiriä, jonne aurinko kerran vuodessa paistaa suoraan ylhäältä­päin ja josta se kesä­päivän­seisauksen jälkeen näyttää kääntyvän etelään päin.

Elefantinen linnoitus sijaitsi juuri Niilin ensimmäisen kataraktin alla. Toisen väli­kauden aikana (1650–1550 eaa.) tämä linnoitus oli Egyptin etelä­rajana.[3]

Egyptiläisen mytologian mukaan saarella asui Khnum, sarvi­päinen kata­raktien jumala,[2] joka vartioi ja kontrolloi Niilin vesiä luolista käsin saaren alta. Hänen katsottiin kuuluvan samaan jumal­kolmikkoon, Elefantinen triadiin kuin Satis ja Anuket.[4] Satista palvottiin hyvin varhaisista ajoista saakka sodan jumalattarena, jota pidettiin tämän strategisesti tärkeän alueen suojelijana. Häntä pidettiin myös hedelmällisyyden jumalattarena, joka personoi Niilin vuotuisia tulvia, kun taas hänen tyttärensä Anuket oli Niilin jumalatar. Satiksen kultti sai alkunsa muinaisessa Swenetin kaupungissa. Kun tämä kolmikko myöhemmin muodostui, Khnumia pidettiin hänen puolisonaan ja sen vuoksi Anuketin isänä. Hänen merkityksensä myyteissä muuttui myöhemmin ja toinen jumaluus sai hänen osuutensa joen jumalana. Khnumia alettiin pitää savenvalajana, joka oli luonut ihmisruumiit.

Temppelit

Säilyneiden tietojen mukaan Elefantinessa on ollut Khnumin temppeli jo kolmannen dynastian faarao Djoserin aikana.[5] Myöhemmin paikalle rakennettiin toinenkin temppeli, jonka rauniot vievät suuren osan saaren eteläkärjestä. Tämä temppeli rakennettiin 30. dynastian faarao Nektanebon aikana[2] vähän ennen kuin Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin. Saarella on myös Hatšepsutin rakennuttama Satisin temppeli.[6]

Aleksanteri Suuren jälkeen Egyptiä hallitsi kreikkalaisperäinen Ptolemaiosten dynastia vuosina 305–30 eaa. Ptolemaiosten aikana egyptiläiset uskonnolliset tavat pysyivät pitkälti ennallaan, mutta egyptiläiset jumalat usein samastettiin kreikkalaisten jumalien kanssa. Myöhemmin Egypti joutui Rooman valtakunnan alaisuuteen, mutta silloinkin sen uskonnolliset perinteet jatkuivat rinnakkain muista kulttuureista peräisin olevien kanssa.

Muita arkeologisia löytöjä

Saksan arkeologinen instituutti on suorittanut saarella kaivauksia. Monet siellä sijainneesta kaupungista löydetyt esineet ovat nykyisin näytteillä saarella sijaitsevassa museossa, muun muassa muumioitu Khnumia esittävä pässi. Saarelta on löydetty runsaasti myös esidynastisella kaudella tehtyjä esineitä.

Vanhimmat saarella säilyneet rauniot ovat kolmannen dynastian aikainen graniittinen porraspyramidi sekä kuudennen dynastian aikainen paikallisen Ta-setin (kreik. Ombites) nomoksen johtajan eli nomarkin Hekayibin rakennuttama pieni pyhäkkö. Vanhan valtakunnan ajoista roomalaisaikaan saakka Egyptissä oli 42 tällaista paikallisen nomarkin hallitsemaa maakuntaa eli nomosta.

Vuoteen 1822 saakka saarella olivat myös Thutmosis III:n ja Amenhotep III:n rakennuttamat temppelit. Ne olivat säilyneet lähes koskemattomina, mutta tuolloin Ottomaanien hallitus määräsi ne hävitettäviksi.

Elefantinesta on löydetty myös harvinainen, palasina säilynyt kalenteri Thutmosis III:n ajalta.

Nilometrit

Elefantinen saarella on säilynyt kaksi nilometria eli Niilin vedenkorkeuden mittaria. Toinen niistä liittyy Satiksen temppeliin, ja siinä on alas johtava kivinen portaikko. Sen 90 porrasta on merkitty sekä arabialaisilla, kreikkalaisilla, roomalaisilla että hieroglyfinumeroilla.[7] Sen kahdessa seinässä on monia merkintöjä ja symboleja veden korkeuden mittaamista varten. Se jälleenrakennettiin viimeksi Rooman valtakunnan aikana ja oli käytössä 1800-luvulle saakka.

Toinen nilometri on suorakulmainen allas saaren eteläkärjessä lähellä Khnumin temppeliä vastapäätä Old Cataract -hotellia. Se on todennäköisesti näistä vanhempi. Kreikkalainen historioitsija Strabon mainitsi yhden nilometrin, mutta ei ole varmaa, kumpaa hän tarkoitti.

Toisinaan väitetään, että myös se kuuluisa kaivo, johon aurinko kerran vuodessa paistoi suoraan ylhäältäpäin, mihin perustuen Eratosthenes määritti maapallon ympärysmitan, olisi sijainnut Elefantinessa. Strabonin mukaan kaivo kuitenkin sijaitsi Syenessä (Assuanissa), ei Elefantinessa. Kumpikaan Elefantinen nilometreista ei olisi siihen tarkoitukseen soveltunut, mutta Syenen kaivo on mahdollisesti hävinnyt.[8]

Juutalaisyhteisö

Elefantinen papyrykset ovat kokoelma arameaksi kirjoitettuja virallisia asiakirjoja ja kirjeitä. Ne osoittavat, että Persian valtakaudella (525–330 eaa.) saarella asui juutalainen sotilasyhteisö, jossa mahdollisesti oli mukana myös muita aasialaisia.[9] He ylläpitivät siellä omaa Jahven temppeliä, mutta osoittivat myös polyteistisia uskomuksia.[10] Toisinaan he saattoivat myös samastaa Israelin Jumalan egyptiläisten Khnumiin.

Elefantinen juutalaissiirtokunta oli mahdollisesti saanut alkunsa jo faarao Psammetik I:n hallitsija­kaudella noin 600 eaa. Silloin juutalaiset sotilaat mahdollisesti osallistuivat hänen sotiinsa nubialaisia vastaan.[9]

Nykyaika

Nykyisin Elefantinen saaressa on arkeologisten kohteiden lisäksi Assuanin museo saaren eteläkärjessä[6] sekä suuri ylellinen Mövenpickin hotelli pohjoiskärjessä.[7] Saaren keskiosissa on kolme kylää, jossa asuu runsas nubialaisväestö.[6]

Lähteet
  1. Factum, uusi tietosanakirja, 2. osa (dio-håv), s. 70, art. Elefantine. Espoo: Weilin & Göös, 2003. ISBN 951-35-6641-2.
  2. Alberto Siliotti: Historialliset kulttuurit, Egypti, s. 243. Suomentanut Tuija Vertainen. Espoo: Weilin & Göös, 2009. ISBN 978-951-0-32995-5.
  3. Ian Shaw, Ed, Oxford History of Ancient, New York, 2000, page 206
  4. Rold Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 464. Suomentanut Tuula Kojo. Espoo: Schildt, 2002. ISBN 951-50-1259-7.
  5. Rold Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 318. Suomentanut Tuula Kojo. Espoo: Schildt, 2002. ISBN 951-50-1259-7.
  6. Jane Dunfort: Eyewitness Travel, Egypt, s. 209. Lontoo: Dorling Kindersley, 2007. ISBN 978-1-4053-2093-1.
  7. Sylvie Franquet: Insight Pocket Guide: The Nile – Cairo, Luxor, Aswan, s. 60–61. Singapore: Apa Publications, 2006. ISBN 978-981-258-034-4.
  8. P. G. P. Meyboom: The Nile Mosaic of Palestrina: Early Evidence of Egyptian Religion in Italy, s. 52. BRILL, 1994. ISBN 9004101373.
  9. Investigating the Origin of the Ancient Jewish Community at Elephantine: A Review ancientsudan.org. Arkistoitu 4.12.2008. Viitattu 29.8.2011.
  10. A. van Hoonacker, Une Communité Judéo-Araméenne à Éléphantine, en Egypte, aux vi et v siècles avant J.-C, London 1915 cited, Arnold Toynbee, A Study of History, vol.5, (1939) 1964 p125 n.1

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.