Elaine McCoy

Elaine McCoy (7. maaliskuuta 1946 Brandon, Kanada – 29. joulukuuta 2020 Ottawa, Kanada) oli kanadalainen poliitikko, joka toimi 2005–2020 senaattorina. Sitä ennen hän oli ollut muun muassa Albertan provinssin hallituksessa.

Elaine McCoy
Henkilötiedot
Syntynyt	7. maaliskuuta 1946 Brandon, Kanada
Kuollut	29. joulukuuta 2020 (74 vuotta) Ottawa, Kanada
Poliitikko
Puolue	sitoutumaton
Entiset puolueet	Kanadan progressiivinen konservatiivipuolue
Asema	Albertan parlamentin jäsen 1986–1993 Kanadan senaattori 2005–2020
Tutkinnot	Albertan yliopisto
Aiheesta muualla
www.albertasenator.ca
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

McCoy syntyi Manitoban Brandonissa, mutta hän muutti perheensä kanssa useasti Kanadassa ja ulkomailla.[1] Hän opiskeli Albertan yliopistossa, mistä hän valmistui vuonna 1969. Hän työskenteli sen jälkeen Albertan energialautakunnan sekä TransAlta Utilitiesin lainopillisena neuvonantajana.[2]

Albertan politiikan jättävä provinssin pääministeri Peter Lougheed kysyi McCoytä pyrkimään paikalleen Albertan parlamenttiin.[1] McCoy valittiin parlamenttiin vuonna 1986.[3] Provinssin uusi pääministeri Don Getty valitsi McCoyn heti hallitukseensa.[1]

McCoy sai ensimmäiseksi vastuulleen kuluttuja- ja yritysasiat sekä naisiin liittyvät kysymykset. Hänet valittiin 1989 työministeriksi ja sai silloin vastuulleen myös ihmisoikeudet sekä julkishallinnon. McCoy asetti ministerinä Albertan ihmisoikeuskomission tutkimuksen valkoista ylivaltaa kannattavien ryhmittymien selvittämiseksi. Hän oli myös aktiviinen perheväkivaltaan liittyvissä aiheissa ja loi niin sanotun Lake Louisen julistuksen, joka oli provinssin ensimmäinen toimintasuunnitelma naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi.[1]

McCoy istui Albertan parlamentissa vuoteen 1993 saakka. Vuonna 2005 pääministeri Paul Martin puolestaan valitsi hänet Kanadan senaattiin.[3] McCoy edusti senaatissa sitoutumattomana ja oli vuonna 2016 luomassa itsenäisten senaattorien ryhmää.[1] Hän ajoikin senaattorina senaatin uudistamista ja oli vahvasti sitä mieltä, että senaattoreiden pitäisi olla sitoumattomia.[2]