El Meniaa

El Meniaa (arab. المنيعة‎, Al-Manī‘a, aikaisemmin El-Goléa[1], arab. القليعة‎, Al-Qulī‘a) on kunta sekä El Meniaan maakunnan ja piirikunnan keskus Algeriassa. Se sijaitsee Läntisen Ison Ergin itäreunalla[2] noin 880 kilometriä Algerista etelään. Kunnassa on 40 200 asukasta (vuonna 2008, väestönlaskenta)[3].

El Meniaa
المنيعة

Näkymä ksarista kaupunkiin.

El Meniaa

Koordinaatit: 30°35′26″N, 2°52′44″E
Valtio Algeria
Maakunta El Meniaa
Piirikunta El Meniaa
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kunta
Väkiluku (2008) 40 200












Keidaskaupunki on muodostunut zenata-berberien keskiajalla perustaman ja tuaregien myöhemmin valloittaman linnoituksen eli ksarin ympärille. Sen kautta kulki kauppareitti Mzabista Touatiin ja Tidikeltiin. 1600-luvulla El-Goléa kuului Ouarglan sulttaanin alaisuuteen. Ranskalaiset perustivat sinne varuskunnan vuonna 1891.[4]

Kukkulalla sijaitseva linnoitus on nykyään autiona. Sen alapuolella ovat vanha kaupunki ja nykyaikainen kaupunginosa. Asukkaista noin puolet on haratineja ja loput Mzabista tulleita kauppiaita tai paikoilleen asettuneita paimentolaisia. Aikaisemmin El-Goléassa asui myös juutalaisia.[4]

El Meniaasta on maantieyhteydet Adrariin, Ghardaïaan, In Salahiin ja Timimouniin. Kaupungissa on lentokenttä.[2][5] Keitaalla viljellään taateleita, hedelmiä, viljaa, papuja ja muita vihanneksia[4]. Nähtävyyksiin kuuluvat raunioitunut ksar ja pieni museo[2][5] sekä vuonna 1938 vihitty Saharan ensimmäinen kirkko[4]. Sen vieressä on Charles de Foucauldin hauta.[2][5]

Lähteet
  1. El-Meniaa Larousse. Viitattu 27.1.2022.
  2. Lonely Planet Algeria, s. 171–172. Footscray–Oakland–London: Lonely Planet, 2007.
  3. Population résidente des ménages ordinaires et collectifs (MOC) selon la commune de résidence et le sexe et le taux d’accroissement (1998-2008) Office National des Statistiques. Viitattu 26.1.2022.
  4. The Encyclopedia of Islam. New edition, volume V, s. 361–362. Leiden: E. J. Brill, 1986. ISBN 90-04-07819-3.
  5. Le petit futé Sahara 2011–2012, s. 339–340. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2011. ISBN 978-2-7469-3119-0.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.