Elämänkaaripsykologia

Elämänkaaripsykologia on kehityspsykologian alaan kuuluva psykologian osa-alue, jossa tutkitaan, miten elämänkaaren eri tapahtumat vaikuttavat ihmisen kehitykseen. Ihmisen kehityksen ajatellaan jatkuvan koko elämän ajan ja ihmisen varhaisempi kehitys heijastuu myöhempään kehitykseen. Ihminen ohjaa aktiivisesti kehitystään, mutta ympäristö, ja toisaalta biologiset tekijät, asettavat kehitykselle mahdollisuuksia ja rajoituksia.[1]

Elämänkaaripsykologian merkittävän teoreetikon Daniel Levinsonin mukaan mukaan elämä on 6-8 vuotta kestävien vakaiden vaiheiden ja siirtymien vuorottelua. Siirtymävaiheessa ihminen tarkastelee tilannettaan, pohtii tekemiään valintoja ja muuttaa niitä ajatellen seuraavaa elämänvaihetta.[2][3]


Lähteet
  1. Heikkinen, Eino & Tuomi, Jouni: Suomalainen elämänkulku, s. 86. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000.
  2. Hannu Ketonen: Keskeneräiset - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ja elämänkulku nuorten kertomana., s. 28. pro gradu. Turun yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.11.2021).
  3. Levinson, D. 1978. The season`s of man`s life. New York: Ballantines Books. Levin- son D. 1986. A conception of adult development. American Psychologist, 41, 3 – 13.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.