Elämää kuoleman jälkeen

Elämää kuoleman jälkeen
Livet efter döden
	; Virallinen elokuvajuliste
Ohjaaja	Klaus Härö
Käsikirjoittaja	Klaus Härö
Tuottaja	Leila Lyytikäinen; Elina Pohjola;
Säveltäjä	Matti Bye
Kuvaaja	Robert Nordström
Leikkaaja	Thomas Täng
Lavastaja	Markus Packalén
Pääosat	Peik Stenberg; Martin Paul; Lena Labart; Sara Arnia; Jonas Bergqvist;
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Suomi
Tuotantoyhtiö	Citizen Jane Productions
Levittäjä	Nordisk Film
Ensi-ilta	6. maaliskuuta 2020;
Kesto	81 minuuttia
Alkuperäiskieli	ruotsi
Budjetti	960 000 euroa[1]
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OKNimi-testi OK

Elämää kuoleman jälkeen (ruots. Livet efter döden) on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Klaus Härö. Elokuvan pääosissa ovat Peik Stenberg, Martin Paul, Lena Labart, Sara Arnia ja Jonas Bergqvist. Elokuva kertoo Nissestä (Stenberg), joka totuttelee elämään ilman hiljattain kuollutta vaimoaan.[1]

Elämää kuoleman jälkeen sai ensi-iltansa 6. maaliskuuta 2020.[2] Se ehti olla teattereissa vain 10 päivää, ennen kuin elokuvateatterit suljettiin koronapandemian takia.[3] Elokuva päätettiin tuoda uudelleen teattereihin, kun koronatilanne olisi helpottunut[3]. Kun elokuva oli taas saatu teattereihin marraskuussa 2020, uudet koronarajoitukset astuivat voimaan[3]. Elokuvan näki teattereissa lopulta vain 27 623 katsojaa[4]. 960 000 euron budjetilla se tuotti lipputuloja 287 766 euroa[4].

Rooleissa

Peik Stenberg	…	Nisse
Martin Paul	…	Stefan
Lena Labart	…	Elsa
Sara Arnia	…	Brita
Jonas Bergqvist	…	pappi
Kent Sjöman	…	hautausurakoitsija
Stan Saanila	…	hautausmaan vahtimestari

Vastaanotto

Vastaanotto
Arvostelupisteet
Julkaisu	Pisteet
Helsingin Sanomat Pertti Avola	[5]

Lähteet

Livet efter döden Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 14.8.2020.
Elämää kuoleman jälkeen Finnkino. Arkistoitu 1.10.2020. Viitattu 14.8.2020.
Klaus Härön elokuvasta tuli poikkeusajan irvokas ruumis – koronatuki kuitenkin pelasti tuotantoyhtiön Yle Uutiset. 3.1.2022. Viitattu 3.4.2022.
https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2022/01/Elokuvien-katsojaluvut-lipputulot-ja-SES-tuet-Tammikuu-2022.xlsx
Avola, Pertti: Klaus Härön omiin nuoruudenkokemuksiin perustuva ohjaus kuuluu varmasti kotimaisen elokuvan koko vuoden parhaisiin teoksiin. Helsingin Sanomat, 5.3.2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.8.2020.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[ses-1] Livet efter döden Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 14.8.2020.

[2] Elämää kuoleman jälkeen Finnkino. Arkistoitu 1.10.2020. Viitattu 14.8.2020.

[:0-3] Klaus Härön elokuvasta tuli poikkeusajan irvokas ruumis – koronatuki kuitenkin pelasti tuotantoyhtiön Yle Uutiset. 3.1.2022. Viitattu 3.4.2022.

[:1-4] ttps://www.ses.fi/wp-content/uploads/2022/01/Elokuvien-katsojaluvut-lipputulot-ja-SES-tuet-Tammikuu-2022.xlsx

[HS-5] Avola, Pertti: Klaus Härön omiin nuoruudenkokemuksiin perustuva ohjaus kuuluu varmasti kotimaisen elokuvan koko vuoden parhaisiin teoksiin. Helsingin Sanomat, 5.3.2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.8.2020.