Eläintarhanajot

Eläintarhanajot, virallisesti Suomen suurajot, olivat 1930- ja 1940-lukujen kilpa-autoilijan S. P. J. Keinäsen keksimä kilpailu, joka järjestettiin vuosien 19321963 välisenä aikana Helsingin Eläintarhassa.

Suomi Eläintarhanajot
Eläintarhanajojen reitti.
Eläintarhanajojen reitti.
Ensimmäinen tapahtuma 1932
Viimeisin tapahtuma 1963

Eläintarhanajojen synty

Palattuaan Tukholman Solvallan raviradalla järjestetyistä ajoista vuonna 1931, Keinänen keksi ruotsinlaivalla, että Suomelle voisi rakentaa omat Suurajot. Ideasta innostuivat muutkin laivalla matkustaneet, jolloin Keinänen, Karl A. Ebb sekä Johan Ramsay käynnistivät lähes puolen miljoonan markan takauksella ajojen järjestelyt. Helsingin Moottorikerho piti aluksi Keinäsen ideaa taloudellisesti uhkarohkeana, mutta pitkän taivuttelun jälkeen suostui ottamaan ajojen järjestelyvastuun itselleen. Rata saatiin kuntoon nopeasti, jolloin päätettiin, että ajot järjestettäisiin jo seuraavana vuonna.

Ensimmäiset kisat

Eltsun ajojen lähtö moottoripyöräluokassa 1930-luvulla

Ensimmäiset Eläintarhanajot ajettiin vuonna 1932 nimellä Suomen Suurajot. Grand Prix -kilpailu kiinnosti heti alusta alkaen yleisöä ja mediaa. Yleisradio lähetti tapahtumasta aina suoran kisaselostuksen, ja paikalle ensimmäisiä lähtöjä katsomaan kerääntyi seuraamaan kaikkiaan 25 000 maksanutta katsojaa.

Ensimmäisessä lähdössä oli mukana kymmenen autoa, joista kuusi oli suomalaisia ja neljä ruotsalaisia. Suomalaisyleisö sai pettyä, kun kaikkien aikojen ensimmäinen voitto meni Ruotsiin ennakkosuosikkina olleelle Per Viktor Widengrenille, joka kesti paineet ja ajoi Mercedes-Benzillään maaliviivan yli voittajana ennen S. P. J. Keinäsen ajamaa Chrysleria ja Karl A. Ebbin Mercedes-Benziä.

Eläintarhanajoja ei järjestetty vuonna 1938, koska samalle viikonlopulle osuivat Helsinki-Malmin lentoaseman vihkiäiset.

Moottoripyörien alkustartit

Eläintarhassa ajettiin moottoripyörillä kisojen ensimmäisestä vuodesta alkaen, jolloin myös voitto meni Ruotsiin, kun C-luokan lähdön voittoon ajoi ruotsalainen Gunnar Kalén. Parhaana suomalaisena Raine Lampinen oli pikkuluokassa toinen.

Sotavuosien jälkeen

Sotavuosina 19401944 ei Eläintarhanajoja ajettu, mutta vajaan vuoden kuluttua sodan loppumisesta järjestettiin kisat keväällä 1945. Autot eivät olleet mukana heti paluuvuonna takaisin, koska sodan jälkeen oli pula polttoaineesta. Paluun radoille tekivät ensimmäisenä moottoripyörät, ja katsojia oli vesisateessa 25 035. Eläintarhanajojen järjestäjät lahjoittivat ensimmäisen sotien jälkeisen kisan tuoton Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi.

Viimeiset kilpailut

Kolari joka lopetti Eltsun ajot, kuvan otti katsomosta Lasse Lindroos

Eläintarhanajoja ehdittiin ajaa lähes 30 vuotta. Viimeinen kilpailu ajettiin vuoden 1963 toukokuussa, ja sen voitti Timo Mäkinen. Mäkisen voiton jälkeen piti ajaa vielä yksi lähtö, mutta se keskeytettiin. Kyseinen lähtö oli kisojen päälähtö, Formula-Junior-luokan kilpailulähtö. 15 autoa järjestäytyi lähtöruudukkoon, joukossa ajojen suurimmaksi sankariksi noussut Curt Lincoln. Startin jälkeen noin 200 metriä ruudukosta lähtösuoralla alkoi tapahtua. Lähdössä joku osui Lincolnin Brabhamin takaosaan, Lincoln pyörähti radan vasemmalle puolelle, ja takaa tulleet väistivät oikealle. Ruotsalainen Örjan Atterberg ei ehtinyt väistää maanmiestään Freddy Kottulinskyä vaan osui tämän Lolan takapyörään, lensi ilmaan ja putosi lopulta autoineen ylösalaisin radalle. Atterberg kuoli onnettomuudessa heti, Lincolnilta murtui sormi ja muut selvisivät vammoitta.

Muutama minuutti onnettomuuden jälkeen kisan tuomaristo ilmoitti ajojen päättyneen. Samalla päättyi Eläintarhanajojen historia. Kyseisen vuoden turma ei ollut ainoa tapahtuman historiassa, mutta se tapahtui aikana, jolloin ajoja jo pidettiin kaupungin päättävissä elimissä vaarallisina. Järjestelykomitea teki kilpailun jälkeen vallinneesta mielipideilmastosta omat johtopäätöksensä ja lupaa kilpailulle ei edes anottu vuodelle 1964. Sen sijaan rakennettiin Keimolan moottorirata, jolla kilpailtiin vuosina 19661978.

1930-luvulla järjestettiin autokilpailuja myös Munkkiniemessä vuosina 1932 ja 1937.

Tulokset

Vuosi Voittaja Auto Luokka Raportti
1932 Ruotsi Per-Viktor Widengren Mercedes-Benz SSK Grand Prix Raportti
1933 Suomi Karl Ebb Mercedes-Benz SSK Grand Prix Raportti
1934 Norja Eugen Bjørnstad Alfa Romeo 8C 2300 Monza Grand Prix Raportti
1935 Suomi Karl Ebb Mercedes Benz SSK 7.1L Grand Prix Raportti
1936 Norja Eugen Bjørnstad Alfa Romeo 8C 2300 Monza Grand Prix Raportti
1937 Sveitsi Hans Rüesch Alfa Romeo 8C-35 3.8L Grand Prix Raportti
1938 Ei pidetty.
1939 Ruotsi Adolf Westerblom Alfa Romeo Monza 2.6L Grand Prix Raportti
1946 Vain moottoripyörät.
1947 Suomi Asser Wallenius Ford Roadster 1934 Class B
Suomi Helge Hallman Ford special Formula Libre
1948 Ruotsi Magnus Knutsson BMW Class A
Suomi Leo Mattila Ford Roadster Class B
Suomi S. P. J. Keinänen Chrysler special Formula Libre
1949 Suomi S. P. J. Keinänen BMW Class A
1951 Suomi S. P. J. Keinänen Jaguar XK120 Production
1952 Yhdistynyt kuningaskunta Michael Head Jaguar XK120 Division +2000
Ruotsi Valdemar Stener Ferrari 166 MM Touring Barchetta Division 2000
Belgia Roger Laurent Talbot-Lago T26C Formula 1 -kausi 1952 Raportti
1953 Tanska Robert Nelleman Allard +2000 GT
Ruotsi Valdemar Stener Ferrari 166 MM Touring Barchetta 2000 GT
Yhdistynyt kuningaskunta Rodney Nuckey Cooper T23 Formula 1 -kausi 1953 Raportti
Suomi Curt Lincoln Cooper-Norton Formula 3
1954 Yhdistynyt kuningaskunta Michael Head Jaguar C-type GT +2000
Ruotsi John Bengtsson Ferrari 166 Touring Barchetta GT 2000
Yhdistynyt kuningaskunta Rodney Nuckey Cooper-Bristol F2 Formula Libre
Yhdistynyt kuningaskunta Eric Brandon Cooper-Norton Formula 3
1955 Yhdistynyt kuningaskunta Michael Head Jaguar D-type Division +2000
Suomi Curt Lincoln Jaguar C-type +2000 production
Ruotsi Joakim Bonnier Alfa Romeo 1900 Sprint 2000 production
Yhdistynyt kuningaskunta Eric Brandon Cooper Formula 3
1956 Suomi Curt Lincoln Jaguar D-type +2000 production
Suomi Harry Saaristo Triumph TR2 2000 production
Ruotsi John Kvarnström Ferrari 750 Monza +2000
Yhdistynyt kuningaskunta Eric Brandon Halselec-Climax 2000
Yhdistynyt kuningaskunta Eric Brandon Cooper Formula 3
1957 Ruotsi Joakim Bonnier Maserati 200S S+2.0
Suomi Curt Lincoln Ferrari 500 TR S 2.0
Ruotsi Arne Lindberg Mercedes-Benz 300 SL GT+2.0
Norja J.A. Iversen Porsche 356 Carrera GT 2.0
Suomi Curt Lincoln Cooper T 42 Mark XI Formula 3
1958 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Whitehead Aston Martin DB3S Division +2000
Yhdistynyt kuningaskunta Ivor Bueb Lotus 12 Coventry Climax Division 2000
Suomi Curt Lincoln Ferrari 250 GT TDF GT +2000
Suomi Curt Lincoln Cooper T 42 Mark XII Formula 3
1959 Suomi Carl-Otto Bremer Ferrari 750 Monza S+2.0
Suomi Curt Lincoln Cooper Monaco S 2.0
Ruotsi Carl-Gunnar Hammarlund Porsche 356 Carrera GT
Suomi Curt Lincoln Cooper T 42 Mark XII Formula 3
1960 Yhdistynyt kuningaskunta Jimmy Blumer Cooper Monaco S 2.0
Suomi Heimo Hietarinta Cooper/Norton Formula 3
Suomi Curt Lincoln Cooper Formula Junior
1961 Yhdistynyt kuningaskunta David Hitches Lola 2000
Suomi Heimo Hietarinta Cooper/Norton Formula 3
Suomi Carl-Otto Bremer Elva 100 Formula Junior
1962 Ruotsi Carl-Gunnar Hammarlund Porsche 356 Carrera GT +1300cc
Suomi Curt Lincoln Lotus Elite GT 1300cc
Suomi Curt Lincoln Cooper T 42 Mark XII Formula 3
Ruotsi Olle Nygren Cooper T56 Formula Junior
1963 Suomi Holger Laine Volvo PV544 ST +1600cc
Suomi Timo Mäkinen Morris Mini Cooper ST 1150cc

Tiedot

  • Kilpailtu vuosina: 19321937, 1939 ja 19461963
  • Radan pituus: 2 km
  • Kierrosennätys: David Hitches, Lola, aika: 57,1 sekuntia, nopeus: 126,1 km/h (1963)
  • Yleisöennätys: 82 597 katsojaa (1958)
  • Eniten voittoja: Curt Lincoln (14)

Lähteet

  • Scuderia Naftalin: Kilvanajoa. Scuderia Naftalin, 2009. ISBN 978-952-67281-0-0.
  • Katajamäki, Timo: Eläintarhanajot – moottoripyörille 1932-1937, 1939, 1946-1963. Tampere: Mediapinta, 2009. ISBN 978-952-235-075-6.
  • Geitel,Fred, Juurikkala, Jussi & Talvitie, Jyrki K.: Kuolemankurvasta moukaripörssiin: Eläintarhanajojen autokilpailut 1932–1963. Helsinki: Kustannus Oy Tietoteos, 1993. ISBN 978-951-891-910-3.

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.