Eläintarhanajot

Eltsun ajojen lähtö moottoripyöräluokassa 1930-luvulla

Ensimmäiset Eläintarhanajot ajettiin vuonna 1932 nimellä Suomen Suurajot. Grand Prix -kilpailu kiinnosti heti alusta alkaen yleisöä ja mediaa. Yleisradio lähetti tapahtumasta aina suoran kisaselostuksen, ja paikalle ensimmäisiä lähtöjä katsomaan kerääntyi seuraamaan kaikkiaan 25 000 maksanutta katsojaa.

Ensimmäisessä lähdössä oli mukana kymmenen autoa, joista kuusi oli suomalaisia ja neljä ruotsalaisia. Suomalaisyleisö sai pettyä, kun kaikkien aikojen ensimmäinen voitto meni Ruotsiin ennakkosuosikkina olleelle Per Viktor Widengrenille, joka kesti paineet ja ajoi Mercedes-Benzillään maaliviivan yli voittajana ennen S. P. J. Keinäsen ajamaa Chrysleria ja Karl A. Ebbin Mercedes-Benziä.

Eläintarhanajoja ei järjestetty vuonna 1938, koska samalle viikonlopulle osuivat Helsinki-Malmin lentoaseman vihkiäiset.

Eläintarhassa ajettiin moottoripyörillä kisojen ensimmäisestä vuodesta alkaen, jolloin myös voitto meni Ruotsiin, kun C-luokan lähdön voittoon ajoi ruotsalainen Gunnar Kalén. Parhaana suomalaisena Raine Lampinen oli pikkuluokassa toinen.

Kolari joka lopetti Eltsun ajot, kuvan otti katsomosta Lasse Lindroos

Eläintarhanajoja ehdittiin ajaa lähes 30 vuotta. Viimeinen kilpailu ajettiin vuoden 1963 toukokuussa, ja sen voitti Timo Mäkinen. Mäkisen voiton jälkeen piti ajaa vielä yksi lähtö, mutta se keskeytettiin. Kyseinen lähtö oli kisojen päälähtö, Formula-Junior-luokan kilpailulähtö. 15 autoa järjestäytyi lähtöruudukkoon, joukossa ajojen suurimmaksi sankariksi noussut Curt Lincoln. Startin jälkeen noin 200 metriä ruudukosta lähtösuoralla alkoi tapahtua. Lähdössä joku osui Lincolnin Brabhamin takaosaan, Lincoln pyörähti radan vasemmalle puolelle, ja takaa tulleet väistivät oikealle. Ruotsalainen Örjan Atterberg ei ehtinyt väistää maanmiestään Freddy Kottulinskyä vaan osui tämän Lolan takapyörään, lensi ilmaan ja putosi lopulta autoineen ylösalaisin radalle. Atterberg kuoli onnettomuudessa heti, Lincolnilta murtui sormi ja muut selvisivät vammoitta.

Muutama minuutti onnettomuuden jälkeen kisan tuomaristo ilmoitti ajojen päättyneen. Samalla päättyi Eläintarhanajojen historia. Kyseisen vuoden turma ei ollut ainoa tapahtuman historiassa, mutta se tapahtui aikana, jolloin ajoja jo pidettiin kaupungin päättävissä elimissä vaarallisina. Järjestelykomitea teki kilpailun jälkeen vallinneesta mielipideilmastosta omat johtopäätöksensä ja lupaa kilpailulle ei edes anottu vuodelle 1964. Sen sijaan rakennettiin Keimolan moottorirata, jolla kilpailtiin vuosina 1966–1978.

1930-luvulla järjestettiin autokilpailuja myös Munkkiniemessä vuosina 1932 ja 1937.