Eksoribonukleaasit

Eksoribonukleaasit ovat hydrolaaseihin tai transferaaseihin kuuluvia entsyymejä. Ne katalysoivat RNA-molekyylin hajotusta, joko hydrolyyttisesti, jolloin niistä muodostuu sokerifosfaatti ja lyhentynyt RNA-ketju tai fosforolyyttisesti, jolloin entsyymi hajottaa RNA-ketjun ja sokerifosfaattijohdannaiseen liittyy fosfaatti-ioni, jolloin muodostuu sokeripyrofosfaatti ja lyhentynyt RNA-ketju. Nimitys eksoribonukleaasit tulee siitä että ryhmän entsyymit hajottavat RNA-ketjua ketjun päästä, toisin kuin endoribonukleaasit, jotka hajottavat RNA-ketjun sen keskeltä.[1][2][3]

Eksiribonukleaasien katalysoimat reaktiot. Hydrolyyttinen reaktio vasemmalla ja fosforolyyttinen reaktio oikealla

Eksoribonukleaaseja esiintyy kaikissa niin esi- kuin aitotumaisissakin eliöissä. Niiden tehtävä on hajottaa RNA:ta, kun esimerkiksi tiettyä lähetti-RNA:ta ei enää tarvita tai mikäli RNA on virheellinen. Reaktiossa muodostuvat nukleotidisokerifosfaatit voidaan käyttää uudelleen RNA-molekyylien muodostamiseen. Eksoribonukleaasit jaetaan kuuteen alaryhmään sen perusteella, miten niitä esiintyy eliöissä, reaktiotyypin mukaan ja reaktion etenemissuunnan mukaan. Eksoribonukleaasit voivat hajottaa RNA-molekyyliä alkaen 3'-suunnasta eli sokerimolekyyliin päättyvästä päästä ja edetä kohti fosfaattiryhmään päättyvää päätä eli 5'-päätä. Näitä entsyymejä kutsutaan 3'→5'-eksoribonukleaaseiksi ja niitä esiintyy sekä esi- että aitotumaisissa soluissa. Aitotumaisilla eliöillä on lisäksi 5'→3'-eksoribonukleaaseja, jotka hajottavat RNA:ta fosfaattipäästä edeten kohti sokeripäätä.[1][2][3]