Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William E. Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25:llä prosentilla[2].

Kansallinen ekologinen ylijäämä tai alijäämä, mitattuna maan biokapasiteetti per henkilö (maailman hehtaareina) vähennettynä ekologisella jalanjäljellä per henkilö (myös globaaleilla hehtaareilla). Tiedot vuodesta 2013.[1]
  x ≤ -9
  -9 < x ≤ -8
  -8 < x ≤ -7
  -7 < x ≤ -6
  -6 < x ≤ -5
  -5 < x ≤ -4
  -4 < x ≤ -3
  -3 < x ≤ -2
  -2 < x ≤ -1
  -1 < x < 0
  0 ≤ x < 2
  2 ≤ x < 4
  4 ≤ x < 6
  6 ≤ x < 8
  8 ≤ x
Inhimillisen kehityksen indeksin ja ekologisen jalanjäljen suhde eri mailla.

Ekologista jalanjälkeä käytetään laajalti kestävän kehityksen mittarina. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä.

Vuonna 2007 maailman ekologinen jalanjälki oli 2,7 globaalihehtaaria henkeä kohti, kun maapallon biokapasiteetti eli tuottava maa-ala oli 1,8 hehtaaria henkeä kohti. Ekologinen jalanjälki keskimäärin kutistui vuosina 1993–2009 niissä 24 maassa, joissa kansantuote oli yli 30 000 dollaria/asukas. Nopeimmin jalanjälki kasvoi melko köyhissä maissa.[3]

Ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin välinen tase ilmaistaan ”maapalloissa”, jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esimerkiksi laskea, miten monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 2003 11,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin 4,5 maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo.lähde?

Ekologisen jalanjäljen perusteella laskettavalla nk. ekovelkapäivällä (eng. Ecological Debt Day; myös nimitystä Maailman ylikulutuspäivä (eng. Earth Overshoot Day) käytetään) havainnollistetaan vuosittaista kapasiteetin ja kulutuksen suhdetta.

Valtiotason tarkastelua

Vuonna 2017 yhden suomalaisen ekologinen jalanjälki oli 5,8 ja Suomen biokapasiteetti henkeä kohden 12,4[4]. Vuonna 2017 suomalaiset kuluttivat luontoa 7,4 gha:n verran vähemmän, kuin mitä Suomen luonto tuottaa . Suomalaisen ekologinen jalanjälki 188 valtion vertailussa oli sijaluvulla 22lähde? vuonna 2016.

Vuonna 2007 Kiina kulutti eniten luonnonvaroja ja sen ekologinen alijäämä oli maailman suurin.[5] Suurimmat biokapasiteetin kuluttajat Kiinan jälkeen olivat Yhdysvallat ja Intia. Jos Kiinan luonnonvarojen käyttö henkeä kohden kasvaisi Yhdysvaltojen tasalle, se veisi yksistään koko maapallon biokapasiteetin. Kiina käyttää jo yli 16 prosenttia maailman biokapasiteetista, johon sisältyvät muun muassa veden, maan ja puun käyttö.[6]

Rinnakkaisia käsitteitä

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseissa ja tuotteiden valmistukseen.

Lähteet
  1. Open Data Platform data.footprintnetwork.org. Viitattu 30.3.2018.
  2. WWF:n uusi Living Planet -raportti 2006: Suomalaisten ekologinen jalanjälki maailman 3. suurin 24.10.2006. WWF Suomi. Viitattu 7.1.2006.
  3. Venter, Oscar et al.: Sixteen years of change in the global terrestrial human footprint and implications for biodiversity conservation. (kuvio 6 selitysteksteineen) NATURE COMMUNICATIONS, 23.8.2016, 7. vsk. doi:10.1038/ncomms12558.
  4. Open Data Platform data.footprintnetwork.org. Viitattu 19.11.2021.
  5. Ecological Footprint and Biocapacity, 2007 13.10.2010. Global Footprint Network. Viitattu 3.8.2012. (englanniksi)
  6. Maapallo ei kestä Kiinan kasvua Tekniikka & talous 12.6.2008

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.