Ekke Hämäläinen
Martti Einar Eugen ”Ekke” Hämäläinen (14. helmikuuta 1922 Mikkeli – 21. tammikuuta 1981 Florida, Yhdysvallat) oli suomalainen näyttelijä. Hän loi merkittävän uran Suomen Kansallisteatterissa 1948–1974 sekä lähes neljässäkymmenessä elokuvassa. Hämäläisellä oli urallaan moninaisia filmitehtäviä koreista sankariosista konnavivahteisiin rooleihin. 1960-luvulta lähtien hän näytteli lukuisissa televisiotuotannoissa.
| Ekke Hämäläinen | |
|---|---|
 Ekke Hämäläinen vuonna 1957. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Martti Einar Eugen Hämäläinen |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1922 Mikkeli |
| Kuollut | 21. tammikuuta 1981 (58 vuotta) Florida, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Hilkka Kinnunen (1948–1970) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1945–1976 |
| Merkittävät roolit |
Toukokuun taika Kuningas kulkureitten |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Ura
Hämäläisen syntyi Mikkelissä 1922 kauppias Juho Hämäläisen perheeseen. Hänen vanhempi sisarensa oli näyttelijä Aune Häme. Hämäläinen opiskeli Suomen Teatterikoulussa vuodet 1944–1946, minkä jälkeen hänellä oli vuoden pituisia kiinnityksiä Porin Teatteriin ja Helsingin Kansanteatteriin. Vuonna 1948 Hämäläinen siirtyi Suomen Kansallisteatteriin, jossa hän loi merkittävän uran sairauseläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1974 saakka. Hämäläinen tunnettiin temperamentikkaana, mutta toisaalta lahjakkaana ja muuntautumiskykyisenä näyttelijänä, joka omaksui hyvin stanislavskilaisen näyttelemismetodin. Hänen merkittäviä roolitehtäviään olivat muun muassa Simeoni kappaleessa Seitsemän veljestä, Chopin näytelmässä Kesä Nohantissa ja Dudard Sarvikuonossa.
Hämäläinen nähtiin myös lähes 40 elokuvassa vuosina 1945–1976. Hänen ensimmäinen filmiroolinsa oli koulupoika Paul elokuvassa Suomisen Olli yllättää (1945). Muutaman sivuroolin jälkeen hän teki ensimmäisen miespääosansa romanttisessa komediassa Toukokuun taika (1948). Kriitikot arvioivat hänet lupaavaksi tulokkaaksi, vaikka roolisuoritusta pidettiin hieman pingottuneena. Vuonna 1949 Hämäläinen oli kunnianhimoinen tuomari Kovalinna komediassa Sinut minä tahdon (1949) sekä kevytmielinen taiteilija Bertil Carénius epookkidraamassa Jossain on railo (1949). Hänen elokuvaosistaan merkittävin oli päärooli elokuvassa Kuningas kulkureitten (1953), jolla yritettiin jatkaa vuoden 1941 Kulkurin valssin menestystä, mutta heikoin tuloksin. Hämäläisen tulkitsemia rikollisrooleja oli muun muassa salakavala ”tohtori” Muura elokuvassa Kuollut mies kummittelee (1952).
Vuodesta 1954 Hämäläinen esiintyi valkokankaalla sivuosissa. Hän oli mukana muun muassa Edvin Laineen elokuvissa Tuntematon sotilas (1955) sekä Täällä Pohjantähden alla (1968), jossa Hämäläinen esitti tuomari Carl Wallenia. Hänet nähtiin usein myös lankonsa Ville Salmisen ohjaamissa elokuvissa. Hämäläinen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1969. Hänen uransa päättyi pieneen sivuosaan suomalais-neuvostoliittolaisessa elokuvassa Luottamus (1976).
Yksityiselämä
Hämäläinen oli 22 vuotta naimisissa näyttelijä-laulaja Hilkka Kinnusen kanssa, ja heillä on kaksi yhteistä lasta. Hämäläinen sairastui 1960-luvulla hypokondriaan eli luulotautiin. Mielenterveysongelmat heijastuivat avioelämään, ja liitto päättyi eroon 1970-luvulla. Hämäläinen kärsi myös sydämen vajaatoiminnasta.[1] Hän kuoli vaikeaan sairauteen 58-vuotiaana Floridassa 1981.
Teatterikiinnitykset
- Mikkelin teatteri 1940–1941
- Porin Teatteri 1946–1947
- Helsingin Kansanteatteri 1947–1948
- Suomen Kansallisteatteri 1948–1974
Filmografia
|
|
Lähteet
- Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa. Helsinki: Otava, 2005.
- Ekke Hämäläinen Elonetissä.
Viitteet
- Majamaa, Maiju: Operettitähti Hilkka Kinnunen, 90, esitteli ISTV:lle hulppean kulttuurikotinsa – katso video Ilta-Sanomat. 17.10.2015. Sanoma Media. Viitattu 7.4.2020.