Ekerön kunta

Nykyinen Ekerön kunta koostuu kahdeksasta entisestä maalaiskunnasta. Kunnan alue on identtinen historiallisen Färentunan kihlakunnan kanssa.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi suurkuntaa:[6]

• Ekerö (aiemmat Lovö, Munsö, Ekerö ja Adelsö)
• Färingsö (aiemmat Skå, Sånga, Hilleshög ja Färentuna)

Molempien suurkuntien kuntamuoto oli maalaiskunta.[6]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Ekerön kunta yhdistämällä Ekerö ja Färingsö.[7]

Lovön kunnassa sijaitsi vuosina 1887–1944 Drottningholmin taajaväkinen yhdyskunta (ruots. municipalsamhälle).

Kun kunta muodostettiin vuonna 1971, niin Färingsöllä oli ennestään vaakuna. Sitä ja muita ehdotuksia uudeksi vaakunaksi tehtiin, mutta nykyinen vaakuna rekisteröitiin kunnan käyttöön vasta vuonna 1985. Tammenlehti viittaa luonnollisesti kunnan nimeen ja valittiin kilpailun perusteella.

• 
  Färingsön maalaiskunta
  (1960–1970)

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 439 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 240 023 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 146 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

• 0–17-vuotiaat: 26,3 %
• 18–64-vuotiaat: 58,3 %
• 65 vuotta täyttäneet: 15,4 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 879 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Stenhamran taajaman nimenä on joskus ollut myös Stockby.[18]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ekerön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Ekerön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Adelsön piiri
• Ekerön piiri
• Färingsön piiri
• Lovön piiri
• Munsön piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

• Adelsö-Munsö
• Ekerö
• Lovö
• Färingsö

• Ekerön kunnan kotisivut

Tukholman läänin kunnat

Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit