Eino Leino (toimittaja)

Eino Ilmari Leino (s. 21. marraskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija[1][2]. Hän kirjoitteli jo lukioluokilla Helsingin Sanomiin ja Ilta-sanomiin. Kirjoitettuaan 18-vuotiaana ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta hän meni toimitusharjoittelijaksi Helsingin Sanomiin. Hän toimi lehdessä myös popmusiikin arvostelijana[3]. Journalistinurastaan hän on suurimman osan työskennellyt Apu-lehdessä ja siirtynyt toimittajanuransa lopulla ja eläkkeelle päästyään kirjailijaksi. Leino on naimisissa ja hänellä on yksi poika ja yksi pojanpoika.

Toimittaja-kirjailija Eino Leino.

Toimittajana

Helsingin Sanomien jälkeen Leino työskenteli STT:ssä uutistoimittajana ja uutisten lukijana, Ilta-Sanomissa uutistoimittajana ja reportterina ja liki 30 vuotta aikakauslehti Avussa.

Keväällä 2000 Leino oli Veikka Gustafssonin ja kolmen amerikkalaisen vuorikiipeilijän Annapurna-retkikunnassa lähestymismarssilla Annapurna-vuoren (8 091 m) perusleiriin. Vain rekisteröidyille ammattilaisille luvallinen, vaativa reitti kulki runsaan 5 000 metrin korkeudesta 4 200 metrin korkeudella olevaan Annapurnan perusleiriin. Matka kesti kuukauden.

Eläkeläisenä hän jatkaa kirjoittamista. Henkilöhaastatteluja ja reportaaseja häneltä on julkaistu muun muassa Suomen Kuvalehdessä, Avussa, Seurassa, Ilta-Sanomissa, Iltalehdessä, Vivassa, Johtoporras-lehdessä, Askel-lehdessä ja Helsingin seurakuntayhtymän Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

Kirjallinen tuotanto

Teokset
  • Martti Vainion tuskien taival – raportti juoksijasta, syyttömistä ja syyllisistä, WSOY 1984, ISBN 951-0-12863-5
  • Kohti huippua, WSOY 1994, teos Veikka Gustafssonista ja vuorikiipeilystä ISBN 951-0-20575-3
  • Vanajanlinna, Karisto 1998 (Vanajanlinnan historia) ISBN 951-23-3667-7
  • Lentojätkä, Otava 2002, (Arto Paasilinnan elämäkerta) ISBN 951-1-16602-6
  • Kirjailijoiden Helsinki, Gummerus 2012, 2. painos 2013, (kirjailijain kohtaamisia ja kohtaloita Helsingissä 1820-luvulta lähtien) ISBN 978-951-20-9294-9
  • Helsinki 1950-luvun väreissä 2014, kuvat Aho&Soldan, teksti Eino Leino ISBN 978-951-20-9527-8

Kirjoittajana teoksissa
  • Roihuvuori – Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi (toim.), Roihuvuori-seura 1999, ISBN 952-91-0070-1
  • Kolin perintö, Metsäntutkimuslaitos ja Geologian tutkimuslaitos 2000, (luku Kun Koli iskostui sanoiksi) ISBN 951-40-1739-0
  • Hiljaisuutta etsimässä, Kirjapaja 2006, (luku Himalajan korkeakoulussa) ISBN 951-607-329-8

Lähteet
  1. Kirjailijaesittely, Gummerus. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Eino Leino Gummerus. Viitattu 28.11.2017.
  3. Mattlar, Mikko: ”EL eli Eino Leino: Uutistoimittaja kirjoittaa popmusiikista”, ”Ei mitä hyvänsä rilutusta”. Populaarimusiikin tie legitiimiksi kulttuuriksi Helsingin Sanomissa 1950–1982, s. 149–155. Musiikkiarkisto JAPA, 2015. ISBN 978-952-68364-4-7.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.