Eino Lehtinen (kuvanveistäjä)

Eino Johannes Lehtinen (6. joulukuuta 1924 Lappee – 15. maaliskuuta 1985 Keuruu) oli suomalainen kuvanveistäjä sekä peruskoulun ja lukion teknisten töiden ja kuvaamataidon opettaja.

Eino Johannes Lehtinen
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1924
Lappee
Kuollut15. maaliskuuta 1985 (60 vuotta)
Keuruu
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvanveistäjä
Kuuluisimpia töitä Kalapoika, Runoilijan muotokuva
Palkinnot

Suomen Taideakatemian Ateneum-suihkukaivokilpailun voitto 1951

Lehtisen tuotannossa tyypillisimmät materiaalit ovat kipsi, pronssi, kupari, teräs ja betoni; aihepiireistä useimmin töissä toistuvat ihmiset, etenkin lapset. Häneltä tilattiin lukuisia muotokuvaveistoksia, joista tunnetuin on Keuruun kunnan tilaama pronssiveistos Einari Vuorelasta.

Näyttelyt

Eino Lehtisen teoksia on ollut näytteillä hänen opiskeluajoistaan lähtien sekä Helsingissä (muun muassa Galleria Pinxissä 1967) että hänen asuinmaakunnassaan Keski-Suomessa. Ensimmäiset yksityisnäyttelynsä Lehtinen piti 1959 Multialla sekä Keuruulla, missä hän asui ja opetti elämänsä viimeiset vuosikymmenet. Taiteilijan teoksia oli viimeksi esillä perustajajäsenten töitä esittelevässä Keuruun taiteilijaseuran 40-vuotisnäyttelyssä vuonna 2006. [1]

Taide
Auringonpalvoja ja Kylpytyttö 1950-luvulta, alun perin kipsiä. Pronssivalu Janne Salmi 2005.
Kolmas maailma vuodelta 1970

Etenkin figuurisommitelmissaan ja muotokuvissaan Lehtinen uskoi klassisen muodon arjen yläpuolelle kohottaviin ihanteisiin. Lapsikuvauksissa muodon ylevä ankaruus taas myöntyy inhimilliseen pehmeyteen ja toisinaan jopa huumorin pilkkeeseen. Lapset olivatkin yksi taiteilijan suosikkiaiheista. [1] Muotokuvia Lehtinen tuotti niin lapsista kuin aikuisistakin; ne ovat kuitenkin pääosin yksityisissä kokoelmissa.

Lopputuotannossaan Eino Lehtinen alkoi ottaa vaikutteita modernismin veistotaiteesta, ja vaikutus siirtyi myös hänen oppilaisiinsa. Modernistisessa vaiheessa Lehtinen teki veistoksia hitsaamalla ja polttoleikkaamalla.[1] Useat 1970-luvun alussa valmistuneet teokset kuten Kolmas maailma (kuva) muistuttavat Alberto Giacomettin tuotantoa, johon Lehtinen tiettävästi kuitenkin tutustui ensi kertaa vasta Sveitsissä 1975.

Julkisia teoksia
  • Leipä, mosaikkityö, Elannon leipomo, Helsinki 1955
  • Krusifiksi, kipsi, Muuramen kirkko 1963 [2]
  • Suutelevat pääskyset, betoni (1965), Keuruun kaupungin kokoelmat
  • Materia ja antimateria, betoni (1960-luku), Keuruun kaupungin kokoelmat
  • Runoilijan muotokuva 1975, Einari Vuorelan rintakuva, pronssi, Keuruun kirjaston veistokset [3]

Muistomerkkejä
  • Vanhan siunauskappelin muistokivi
Vuonna 1922 valmistuneen ja 1960-luvun alussa puretun Keuruun uuden hautausmaan ensimmäisen siunauskappelin paikalla on Eino Lehtisen vuonna 1966 suunnittelema graniittinen muistomerkki. [3]
  • Keuruun toisen kirkon muistomerkki
Keuruun toisen kirkon muistomerkki sijaitsee noin 60 metrin päässä nykyisestä vanhasta kirkosta. Vuonna 1975 valmistunut kuparilaatta on kiinnitetty suureen luonnonkiveen. Teksti: "Tällä paikalla oli Keuruun seurakunnan toinen kirkko 1659–1799". [3]
  • Taavi Tainion muistolaatta
Poliitikko–toimittaja Taavi Tainion kuparinen muistolaatta valmistui 1983 ja sijoitettiin hänen syntymäpitäjäänsä Keuruulle. Laatan paljasti pääministeri Kalevi Sorsa.

Koulutus

Eino Lehtinen opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen veisto- ja muovausosastolla 1949–51. Valmistumisensa jälkeen Lehtinen lähti seikkailulliselle opintomatkalle polkupyörällä halki Euroopan aina Marokon Casablancaan; matkapäiväkirjan sijaan tuore taiteilija tuotti näkemästään lyijykynäpiirroksia.

Lisäoppia Lehtinen haki kuvanveistäjä–akateemikko Oskari Jauhiaisen sekä hitsaustaiteen uranuurtajan, professori Eila Hiltusen, apulaisena. Jauhiaisen opissa tuore taiteilija pääsi seuraamaan akateemikon ensimmäisen suurtyön, Mikael Agricolan patsaan, valmistumista. Sibelius-monumentistaan tunnettu Hiltunen puolestaan valoi Lehtiseen innostustaan luoda teoksia hitsaamalla.

Seuratoiminta

Eino Lehtinen edisti aktiivisesti taidetoimintaa Keski-Suomessa. Hän oli läänin taidetoimikunnan jäsen vuosina 1977–1979 sekä oli yhtenä viidestä kuvataiteilijasta perustamassa Keuruun Taiteilijaseuraa, jonka johtokunnassa hän myös istui vuosina 1966 ja 1972–1973. Seura kuuluu Suomen Kuvataidejärjestöjen liittoon, ja sen jäseninä on keuruulaisia ja multialaisia ammattitaiteilijoita ja ansioituneita taiteenharrastajia. [4] [1]

Lähteet
  1. Castrén, Hannu: Keuruun Taiteilijaseura 40 vuotta: juhlanäyttely PERUSTAJAT, 14.1. – 12.2.2006 Keuruun museon näyttelyarkisto. Arkistoitu 17.9.2009. Viitattu 9.3.2011.
  2. Muuremen kirkon kuvia ilvesmaki.net. Viitattu 13.3.2011.
  3. Muistomerkit ja julkiset veistokset Keuruun museo. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 9.3.2011.
  4. Keuruun Taiteilijaseura keuruuntaiteilijaseura.fi. Viitattu 13.3.2011.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.