Eino Lähteenmäki

Eino Johannes Lähteenmäki (21. joulukuuta 1889 Nokia – 31. lokakuuta 1978 Tampere) oli suomalainen filosofian maisteri ja rehtori.[1]

Eino Lähteenmäen vanhemmat olivat Vesilahdessa vuodesta 1892 poliisikonstaapelina toiminut Juha Erland Lähteenmäki (1857–1918) ja Iida Vilhelmiina Vilenius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1909 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1914.[1][2]

Lähteenmäki oli rautatievirkamiehenä Tampereella 1915–1920. Hän oli matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana Haapamäen yhteiskoulussa 1920–1923 ja Toijalan yhteiskoulussa 1923–1925. Lähteenmäki toimi Haapamäen yhteiskoulussa opettajana ja koulun johtajana 1925–1927. Hän oli Tampereen klassillisen lyseon matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina 1927–1956 ja toimi lyseon rehtorina 1934–1956. Tampereen kaupunginvaltuutettuna Lähteenmäki oli 1939–1944.[1]

Tampereen rautatieasemalla junanlähettäjänä ja sähköttäjänä toiminut Eino Lähteenmäki ja aseman pakaasiesimies Erik Tuomi pelastivat hieman ennen Suomen sisällissodan alkamista 18. tammikuuta 1918 väärillä henkilöpapereilla Helsingistä Vaasaan yöjunalla matkalla olleen Gustaf Mannerheimin hengen. Kauppias Gustav Malmbergin nimellä esiintynyt Mannerheim joutui junan pysähdyttyä Tampereella kolmen matkustajien papereita tarkastaneen venäläisen sotilaan pidättämäksi. Sotilaat epäilivät sujavasti venäjää puhunutta Malmbergia pakoilevaksi tsaarin upseeriksi ja käskivät Erik Tuomen hakemaan asemapäällikön paikalle. Tuomi huomasi tukalan tilanteen ja kutsui paikalle sen sijaan junanlähettäjä Eino Lähteenmäen, joka esiintyi asemapäällikkönä vakuuttaen Malmbergin paperien olevan kunnossa. Hän lähetti junan sitten liikkeelle, jolloin sotilaat joutuivat poistumaan junasta. Asemalla on tapauksen muistona Tampereen Klassikot ry:n vuonna 2008 lahjoittama reliefi, jonka on suunnitellut graafikko Pertti Ollikka.[3][4][2]

Eino Lähteenmäki oli naimisissa vuodesta 1917 Iida Johanna Melasen kanssa.[1]