Einar Kárason

Einar Kárason (s. 24. marraskuutalähde? 1955 Reykjavik, Islanti) on islantilainen kirjailija. Hän julkaisi esikoisromaaninsa vuonna 1981. Varsinainen läpimurtoteos oli kuitenkin 1983 ilmestynyt sukukronikka Pirunsaari. Se kertoo 1950-luvun Reykjavikin köyhälistön asuinalueesta. Hän kirjoitti sille jatkoksi 1985 ilmestyneen teoksen Kultasaari. Molempien tyyli on karski ja liioitteleva, henkilökuvaus katkeran realistista.[1]

Einar Kárason
Einar Kárason 2010.
Einar Kárason 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt1955 (ikä 67–68)
Reykjavik, Islanti
Kansalaisuus Islanti
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliislanti
Tuotannon kieliislanti
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kárasonin romaaneja on käännetty useille kielille. Suomeksi on julkaistu kuusi romaania.

Teokset

Suomennetut teokset
  • Pirunsaari (Dar sem djöflaeyan rís), suom. Panu-Petteri Höglund, Helsinki: Like 1990 ISBN 951-8929-18-1
  • Kultasaari (Gulleyjan), suom. Panu-Petteri Höglund, Helsinki: Like 1991 ISBN 951-578-079-9
  • Luvattu maa (Fyrirheitna landid), suom. Panu-Petteri Höglund, Helsinki: Like 1992 ISBN 951-578-113-2
  • Tyhmyreiden neuvot (Heimska manna rád), suom. Panu-Petteri Höglund, Helsinki: Like 1997 ISBN 951-578-413-1
  • Revontulet (Nor urljós), suom. Tapio Koivukari, Helsinki: Like 2000 ISBN 951-578-769-6
  • Miekkakäräjät (Óvinafagnadhur), suom. Tapio Koivukari, Helsinki: WSOY: Johnny Kniga 2003 ISBN 951-0-28284-7

Kaikki teokset
  • Þetta eru asnar Guðjón, 1981
  • Þar sem djöflaeyjan rís, 1983 (suomeksi Pirunsaari, 1990)
  • Gulleyjan, 1985 (suomeksi Kultasaari, 1991)
  • Fyrirheitna landið, 1989 (suomeksi Luvattu maa, 1992)
  • Heimskra manna ráð, 1992 (suomeksi Tyhmyreiden neuvot, 1997)
  • Kvikasilfur, 1994
  • Norðurljós, 1998 (suomeksi Revontulet, 2000)
  • Óvinafagnaður, 2001 (suomeksi Miekkakäräjät. Suomennos: Tapio Koivukari. Helsinki: Johnny Kniga, 2003. ISBN 951-0-28284-7.
  • Stormur, 2003
  • Ofsi, 2008
  • Skáld, 2012
  • Skálmöld, 2014
  • Passíusálmarnir, 2016

Lähteet
  1. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Kárason, Einar”, Otavan kirjallisuustieto, s. 187. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.