Eiffel-torni

Eiffel-torni eli Eiffelin torni (ransk. La Tour Eiffel [la tuʀ ɛfɛl]) on Ranskan pääkaupungissa Pariisissa sijaitseva torni. Rakentajansa Gustave Eiffelin mukaan nimetty torni on Pariisin kaupungin symboli ja Euroopan kuuluisimpia nähtävyyksiä.[1] Tornissa vierailee vuosittain kuusi miljoonaa kävijää, ja se on Ranskan neljänneksi suosituin turistikohde Disneylandin, Louvren ja Versailles'n palatsin jälkeen[2].

Eiffel-torni
Eiffel-torni Champ de Marsilta katsottuna.
Eiffel-torni Champ de Marsilta katsottuna.
Tiedot
Sijainti Pariisi, Ranska
Rakennettu 1887–1889
Avajaiset 31. maaliskuuta 1889
Käyttötarkoitus näköalatorni
radiotorni
Tila valmis
Yritykset
Arkkitehti Stephen Sauvestre
Insinööri Gustave Eiffel
Urakoitsija Gustave Eiffel & Cie
Omistaja Pariisin kaupunki (100 %)
Tekniset tiedot
Kustannukset 7,8 miljoonaa frangia
Korkeus
Antenni 324 m
Kattokorkeus 300,65 m
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Torni avattiin yleisölle vuonna 1889, minkä jälkeen siellä on vieraillut yli 240 miljoonaa kävijää.[3] Torni sijaitsee Champ de Mars -nimisellä puistoalueella Seinen etelärannalla (Rive gauche).

Perustietoja

Eiffel-torni on televisioantenni mukaan lukien 324 metrin korkuinen – korkeuden kasvaessa lämpölaajenemisesta johtuen jopa 15 senttimetriä.[3] Tornin takorautainen runko painaa 7 300 tonnia, kun taas tornin kokonaispaino on 10 100 tonnia. Betoniset perustukset on laskettu kahden metrin syvyyteen. Runko on rakennettu kokonaisuudessaan takorautaisena kehärakenteena levyistä ja profiileista. Tornin rakentamiseen käytettiin noin 18 000 metalliosaa, jotka niitattiin yhteen 2,5 miljoonalla niitillä.[3] Suunnittelijoina olivat Eiffelin toimistossa työskentelevät Maurice Koechlin ja Émile Nouguie sekä Stephen Sauvestre, jotka tekivät alkuperäissuunnitelmaan merkittäviä muutoksia.

Valmistuttuaan torni oli 40 vuoden ajan maailman korkein rakennelma, kunnes se menetti tittelin vuonna 1930 New Yorkiin rakennetulle, 319-metriselle Chrysler Buildingille.[4]

Tornin ensimmäinen kerros sijaitsee 57 metrin, toinen 115 metrin ja kolmas 275 metrin korkeudella. Ylin ravintolakerros on 300 metrin korkeudessa. Tämä oli suunnitteluvaiheessa tärkeä symbolinen mittaennätys, joka tuli saavuttaa.[5] Tornin ensimmäisen kerroksen parvekkeen ulkopuolella on 72 ranskalaisen tieteilijän ja insinöörin sukunimet. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat matkamuistomyymälät, Altitude 95 -ravintola sekä postitoimisto, josta voi lähettää Eiffel-tornin leimalla varustettuja postikortteja. Toisessa kerroksessa sijaitsee yhdellä Michelin-tähdellä palkittu Jules Verne -ravintola. Sillä on maine erittäin kalliina ravintolana, jossa työskentelee muun muassa maailmankuulu ranskalaiskokki Alain Ducasse. Huipulta avautuu kirkkaalla säällä näköala 59 kilometrin päähän.[3] Tornissa toimii hissejä, joilla matkustetaan joka vuosi arviolta 100 000 kilometriä.[6] Yleisen uskomuksen mukaan Eiffelin tornissa olisi 1 792 porrasta, mutta todellisuudessa portaiden lukumäärä on 1 665.[1][3]

Torni on huomattava tulonlähde Pariisin kaupungille. Suuren suosionsa takia Eiffel-torniin on vilkkaimpina turistikausina yleensä hyvin pitkät jonot, joten torniin pääsemistä voi joutua odottamaan useita tunteja. Tornissa vieraili 6 719 200 kävijää vuonna 2006.[6]

Eiffel-tornin pinnat maalataan käsin seitsemän vuoden välein.[7] Pinta-alaltaan 250 000 neliömetrin suuruinen maalausurakka vie 25 maalarilta 15–18 kuukautta, ja siihen kuluu kolmea eri ruskeansävyistä maalia yhteensä 60 tonnia.[3] Vuoden 2021 alussa tornia alettiin maalata kullanruskean väriseksi Pariisin vuoden 2024 olympialaisten kunniaksi[8]. Väri on se joksi tornin suunnitellut Gustave Eiffel sen alun perin halusikin[8]. Torni maalattiin kuitenkin sen valmistuttua punaiseksi ja 1970-luvulta saakka se on ollut "Eiffel-tornin ruskea"[8]. Tornin maalaamisen arvellaan kestävän vuoden 2022 marraskuuhun saakka[8]. Se maksaa noin 60 miljoonaa euroa[2]. Tämä on kahdeskymmenes kerta kun torni maalataan[2].

Asiantuntijoiden mukaan torni kärsii ruosteesta ja murtumista, ja päällemaalaus vain pahentaa sen tilannetta[2]. Torni tarvitsisi perusteellisemman kunnostuksen, mutta tornista vastaava yhtiö Sete ei ole halukas sulkemaan tornia korjaustöiden ajaksi lipputulojen takia[2]. Marianne-lehdelle vuodettujen raporttien mukaan kunnostus olisi ollut "äärimmäisen kiireellinen" jo vuonna 2014[2].

Tornista yöaikaan otettujen valokuvien julkaiseminen on kiellettyä, sillä Ranskan tekijänoikeuslaki suojaa sitä valaisevia valoja. Kuvia voi julkaista ainoastaan poikkeusluvalla.[9]

Historia

Rakennustyöt
Gustave Eiffel
Luonnos tornista vuodelta 1884.
8.10. 1887
10.11. 1887
10.4. 1888
10.5. 1888
14.10. 1888
14.11. 1888
26.12. 1888
20.1. 1889
12.2. 1889
12.3. 1889
2.4. 1889
Eiffel-tornin rakennustyömaa kesäkuussa 1888.

Eiffel-torni rakennettiin vuosien 1887 ja 1889 välisenä aikana juhlistamaan vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyä. Pariisin kaupunki nimitti arkkitehdiksi sillanrakennusinsinööri Gustave Eiffelin ja suunnittelijaksi Eiffelin assistentin Maurice Koechlinin. Tornin rakentajiksi värvättiin 300 ranskalaista työmiestä. Eiffel-tornin rakennustyöt kestivät kaksi vuotta, kaksi kuukautta ja viisi päivää,[3] ja ne maksoivat Pariisin kaupungille 7 800 000 frangia.[6]

Koska Eiffel-torni oli suunniteltu maailman korkeimmaksi rakennukseksi, monet pariisilaiset pitivät rakennustöitä liian riskialttiina ihmisille. Onnettomuusriski oli suuri, sillä torni oli pelkkä avonainen kehikko, jossa ei ollut kahta välitasoa lukuun ottamatta lainkaan kerroksia. Eiffel kuitenkin ymmärsi rakennustöiden vaarallisuuden ja käytti lukuisia turvamenetelmiä, kuten ikkunoita, turvakaiteita ja siirrettäviä telineitä. Turvatoimien ansiosta ainoastaan yksi rakennusmies kuoli hissien asentamisen yhteydessä,[3] mitä voidaan 1800-luvun työturvallisuusnormit huomioon ottaen pitää merkittävänä saavutuksena.

Kun Eiffel-tornin rakennustyöt saatiin viimeisteltyä 31. maaliskuuta 1889, monet Pariisin asukkaista kokivat suuren järkytyksen. Heidän mielestään torni ei sopinut lainkaan Pariisin katukuvaan, ja he vaativat tornin välitöntä purkamista, mutta Eiffel oli jo ehtinyt hankkia luvan pitää torni pystyssä 20 vuoden ajan, kunnes vuonna 1909 tornin omistus siirtyisi Pariisin kaupungille. Alkuperäisten kilpailusääntöjen mukaisesti tornin täytyi olla helposti purettavissa, joten myös kaupunki oli jo alun perin suunnitellut hävittävänsä tornin määräajan umpeuduttua.

Tornin vastustajiin kuului myös kirjailija Guy de Maupassant. Hänen kerrotaan kuitenkin käyneen joka päivä lounaalla tornin ravintolassa. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän käy vihaamassaan paikassa, hän sanoi: ”Se on Pariisin ainoa paikka, josta ei näy Eiffel-tornia”.

Tapahtumia

Vaikka Eiffel-tornista ei aluksi pidetty, ajan mittaan pariisilaiset tottuivat siihen. Kun määräaika umpeutui, kaupunki ei enää halunnut purkaa tornia, koska tornia käytettiin radiolähetyksien lähettämiseen. 12. tammikuuta 1908 maailman ensimmäinen pitkänmatkan radioviesti lähetettiin juuri Eiffel-tornista. Marraskuussa 1913 Pariisin observatorio ja United States Naval Observatory (USNO) lähettivät toisilleen radiosignaaleja, joiden avulla voitiin täsmällisesti määritellä näiden observatorioiden välinen etäisyys pituusasteina. Pariisin observatorio käytti tuolloin Eiffelin tornia antennina.[10]

Ensimmäisessä maailmansodassa Ranskan armeija käytti tornia Marnejoen taistelun etulinjaan menevien taksien tiedotusten välittämiseen. Eiffel-tornilla oli myös pieni mutta huomattava rooli Mata Harin sieppauksessa, sillä tornia käytettiin Mata Harin pidätykseen johtaneen saksalaisten radioviestin sieppaamiseen. Vuonna 1925 tšekkiläissyntyinen huijari Victor Lustig ”myi” tornin kaksi kertaa romuraudaksi.[11]

Kun Saksa miehitti Ranskan toisen maailmansodan alkuvaiheessa, isänmaalliset ranskalaiset leikkasivat tornin hissiköydet poikki, jotta vuonna 1940 Pariisissa vieraillut Adolf Hitler olisi joutunut kiipeämään tornin huipulle portaita pitkin. Hitler ei kuitenkaan noussut torniin, ja pariisilaiset pääsivät ilkkumaan, että Hitler valtasi Pariisin muttei Eiffel-tornia.[3] Vuonna 1944 Hitler määräsi Pariisin kuvernööriksi nimetyn kenraali Dietrich von Choltitzin tuhoamaan Pariisin, mukaan lukien Eiffel-tornin, mutta von Choltitz kieltäytyi tottelemasta Berliinistä saamiaan määräyksiä.[12]

3. tammikuuta 1956 tulipalo vaurioitti tornia. Vuonna 1959 nykyinen radioantenni asennettiin paikoilleen, ja vuonna 1964 torni julistettiin kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi nähtävyydeksi. Vuonna 2000 torniin asennettiin valoesitysten järjestämistä varten valoheittimiä.[6] 22. heinäkuuta 2003 tornissa syttyi jälleen tulipalo ja radioantenni vaurioitui, mutta ihmishenkiä ei menetetty. Vuoden 2004 joulukuussa torniin avattiin 57 metrin korkeuteen luistelurata kuudeksi viikoksi[13].

Populaarikulttuurissa

Koska Eiffelin torni on maailman kuuluisimpia rakennuksia, se on nähty lukemattomissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja videopeleissä. Erityisesti Hollywood-elokuvissa on yleinen klisee, jonka mukaan Eiffel-torni näkyy jokaisen pariisilaisen rakennuksen ikkunasta, vaikka todellisuudesta tornin voi nähdä vain Pariisin korkeimmista kerrostaloista.

  • Eiffelin torni auringonnousun aikaan.
    Eiffelin torni auringonnousun aikaan.
  • Harvinainen valokuva esittää salaman osumista Eiffelin torniin 3. kesäkuuta 1902 kello 21.20. Tornin huippu vaurioitui, sillä torniin ei ollut vielä asennettu ukkosenjohdatinta.
    Harvinainen valokuva esittää salaman osumista Eiffelin torniin 3. kesäkuuta 1902 kello 21.20. Tornin huippu vaurioitui, sillä torniin ei ollut vielä asennettu ukkosenjohdatinta.
  • Itävaltalainen räätäli Franz Reichelt ennen hyppäämistä.
    Itävaltalainen räätäli Franz Reichelt ennen hyppäämistä.
  • Citroënin mainos oli Eiffel-tornissa vuosina 1925–1934. Mainos oli aikansa korkein valomainos.
    Citroënin mainos oli Eiffel-tornissa vuosina 1925–1934. Mainos oli aikansa korkein valomainos.

Lähteet
  1. Eiffel Tower Information paris-france-vacation.com. Arkistoitu 11.4.2006. Viitattu 14.1.2007. (englanniksi)
  2. Eiffel Tower riddled with rust and in need of repair, leaked reports say the Guardian. 4.7.2022. Viitattu 4.7.2022. (englanniksi)
  3. Eiffel-torni lukuina. Tieteen kuvalehti Historia, 11/2013, s. 31.
  4. 10 Things You May Not Know About the Eiffel Tower History. 31.3.2014. Viitattu 27.3.2017. (englanniksi)
  5. The Eiffel Tower as a Radio Broadcaster The official site of Tower Eiffel. Tour Eiffel. Viitattu 14.3.2008. (englanniksi)
  6. Eiffel Tower FAQ The official site of Tower Eiffel. Tour Eiffel. Viitattu 6.8.2007. (englanniksi)
  7. Eiffeltorni saa uuden maalipinnan Yle Uutiset. 31.3.2009. Viitattu 27.3.2017.
  8. Pariisin Eiffel-torni maalataan kultaiseksi www.iltalehti.fi. Viitattu 4.2.2021.
  9. Ämmälä, Antti: EU:ssa vireillä uusi laki – lomakuvat voisivat rikkoa tekijänoikeuksia HS.fi. 25.6.2015 kello 22.54. Sanoma Media Finland Oy. ”Ranskassa on kiellettyä julkaista ilman lupaa yöllisiä kuvia Eiffel-tornista, sillä sitä valaisevat valot nauttivat tekijänoikeuksien suojaa.” Viitattu 12.11.2017.
  10. Paris Time by Wireless. The New York Times, 22.11.1913. (englanniksi)
  11. Stuart, Gordon: Suuri huijausten kirja, s. 210–214. Euroword, 1999. ISBN 951-654-034-1.
  12. Dietrich von Choltitz: Saved of Paris From Destruction During World War II 12.6.2006. Historynet.com. Viitattu 27.3.2017. (englanniksi)
  13. Skating rink opens halfway up the Eiffel Tower The Guardian. 11.12.2004. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.