Egyptin 21. dynastia

Egyptin 21. dynastia hallitsi Egyptiä, osan ajastaan kuitenkin vain Niilin suiston aluetta kolmannen välikauden alkuvaiheessa vuosina 1069–945 eaa. Dynastian pääkaupunkina oli Tanis.

Muinaisen Egyptin dynastiat


Esidynastinen
Protodynastinen
Varhaisdynastinen
1. dynastia
2. dynastia
Vanha valtakunta
3. dynastia
4. dynastia
5. dynastia
6. dynastia
Ensimmäinen välikausi
7. dynastia
8. dynastia
9. dynastia
10. dynastia
11. dynastia (vain Theba)
Keskivaltakunta
11. dynastia (koko Egypti)
12. dynastia
13. dynastia
14. dynastia
Toinen välikausi
15. dynastia
16. dynastia
17. dynastia
Uusi valtakunta
18. dynastia
19. dynastia
20. dynastia
Kolmas välikausi
21. dynastia
22. dynastia
23. dynastia
24. dynastia
25. dynastia
Myöhäiskausi
26. dynastia
27. dynastia
28. dynastia
29. dynastia
30. dynastia
Persian kausi
31. dynastia
Hellenistinen kausi
Ptolemaiokset

Dynastian ensimmäisen hallitsijan, Smendesin noustessa valtaan Egypti oli jakautunut Ylä- ja Ala-Egyptiin. Smendesin hallinnassa oli vain Ala-Egypti.[1]

Amenemnisu oli Smendesin seuraaja. Hänen hallituskautensa jäi vain nelivuotiseksi.[1]

Psusennes I oli 21. dynastian kolmas kuningas. Hän meni naimisiin siskonsa Mutnedjmetin kanssa. Psusennes I hallitsi joko 41 tai 46 vuotta. [1]

Amenemope oli Psusennesin poika. Isänsä viimeisinä vuosina hän toimi isänsä apuhallitsijana.[1]

Osorkon vanhempi oli Amenemopen seuraaja. Osorkon vanhemman valtakausi merkitsi alkua tulevalle libyalaisten 22. dynastialle.[1]

Siamun oli 21. dynastian kuudes hallitsija. Häntä pidetään Psuennes I:n jälkeen tämän dynastian tehokkaimpana hallitsijana.[1] Siamunin hallintokaudella Taniksessa sijaitsevan Amunin temppelin koko kaksinkertaistettiin.[1] Myös Mesenissä sijainnutta Horuksen temppeliä laajennettiin merkittävästi. Siamunin aikana pystytettiin Heliopoliihin kivi, jossa on hänen nimensä.[1]

Dynastian aikaa nimitetään usein harhaanjohtavasti myös pappisdynastian ajaksi. Tämä johtuu siitä, että jo edellisen, 20. dynastian aikana, Amonin pappeus oli tullut perinnölliseksi ja papit alkoivat nimittää itseään myös kuninkaiksi. Käytännössä heidän hallinnassaan oli Ylä-Egypti Faijumiin saakka, kun taas 21. dynastian heikot faaraot hallitsivat lähinnä vain suiston aluetta. Pappisdynastia ei kuitenkaan kuulu Egyptin järjestysnumeroilla merkittyihin dynastioihin.

Dynastian viimeinen faarao oli Psuennes II, jolla ei ollut jälkeläisiä. Hänen jälkeensä valtaan nousi libyalaissyntyinen Sheshonq, joka perusti 22. dynastian. Libyalaiset oli alkujaan kutsuttu Egyptiin sotilaallisiksi apujoukoiksi, mutta myöhemmin he olivat jääneet maahan pysyvästi asumaan.

21. dynastian faaraot

Lähteet

  • Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 33, 199–203. Suomentanut Tuula Kojo. Schildts, 2002. ISBN 951-50-1259-7.

Viitteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.