Egyptin 18. dynastia

Egyptin 18. dynastia oli faaraoiden aikaisen Egyptin hallitsijasuku, joka oli vallassa vuosina 1550–1295 eaa. Se alkaa uuden valtakunnan perustajasta Ahmosesta ja päättyy sotilasdiktaattori Horemhebiin. 18. dynastian kautena Egyptistä tuli suurvalta. Egypti soti mm. Mitannin ja heettiläisten kanssa. Kaudella hallitsi uuden uskonnon perustanut Akhenaten. Seuraavan dynastian numero 19 aloitti Ramses I.

Muinaisen Egyptin dynastiat
Esidynastinen
Protodynastinen
Varhaisdynastinen
1. dynastia
2. dynastia
Vanha valtakunta
3. dynastia
4. dynastia
5. dynastia
6. dynastia
Ensimmäinen välikausi
7. dynastia
8. dynastia
9. dynastia
10. dynastia
11. dynastia (vain Theba)
Keskivaltakunta
11. dynastia (koko Egypti)
12. dynastia
13. dynastia
14. dynastia
Toinen välikausi
15. dynastia
16. dynastia
17. dynastia
Uusi valtakunta
18. dynastia
19. dynastia
20. dynastia
Kolmas välikausi
21. dynastia
22. dynastia
23. dynastia
24. dynastia
25. dynastia
Myöhäiskausi
26. dynastia
27. dynastia
28. dynastia
29. dynastia
30. dynastia
Persian kausi
31. dynastia
Hellenistinen kausi
Ptolemaiokset

18. dynastian alussa faarao Ahmose heikensi Ala-Egyptiä hallinneita hyksoja. Ahmose muun muassa valtasi Hyksojen pääkaupungin Avaris ja valloitti Sharuhen kaupungin kolmivuotisen piirityksen jälkeen.[1]

Ahmosen seuraaja Amenhotep I laajensi Egyptin rajoja pohjoisessa Karkemišin asti.[2]

Amenhotep I:n seuraajaksi ja 18. dynastian kolmanneksi faaraoksi nousi Thutmosis I. Thutmosis I jatkoi aggressiivista politiikkaa laajentamalla Egyptin rajoja yhä syvemmälle Nubiaan.[3] Thutmosis I jahtasi peräytyviä Hyksoja syvälle Lähi-itään. Hän eteni joukkoineen Eufratille asti. Thutmosis I on ensimmäinen faarao, joka on haudattu Kuninkaiden laaksoon.

Thutmosis I:n seuraaja, Thutmosis II murskasi kapinan Nubiassa.[4]

Thutmosis II:n kuoltua valtaan nousi Thutmosis III:n sijaishallitsijaksi Thutmosis II:n puoliso Hatšepsut. Hatšepsut hallitsi Egyptiä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.[5]

Thutmosis III laajensi Egyptiä sotimalla. Thutmosis III:n aikana käytiin Megiddon taistelu.[6] [7]

Thutmosis III:n seuraajaksi nousi hänen poikansa Amenhotep II. Amenhotep II jatkoi isänsä viitoittamalla tiellä murskaamalla kapinan Syyriassa.[6]

Amenhotep II:ta seurasi Thutmosis IV. Hän liittoutui Mitannin kanssa naimalla Artataman tyttären.[6]

Amenhotep III oli Thutmosis IV:n seuraaja. Hän keskittyi laajentamaan diplomaattisia suhteita Lähi-idän valtioihin ja rakennutti temppelin Thebesin lähelle.[6]

Amenhotep III:ta seurasi hallitsijana Amenhotep IV, joka vaihtoi viidentenä hallitusvuotenaan nimensä Akhenateniksi.[6] Akhenaten siirsi egyptin pääkaupungin Thebasta Akhetateniin. Akhenaten oli naimisissa Nefertitin kanssa ja hänen tiedetään saaneen kuusi tytärtä.[6]

Akhentatenin seuraajana oli lyhyen aikaa Smenkara.

Smenkaraa seurasi hallitsijana Tutankhamon. Tutankhamonin isä oli Amenhotep IV. Tutankhamon nousi valtaistuimelle vain kahdeksan tai yhdeksän vuoden ikäisenä.[8]

Tutankhamonin kuoltua valtaan nousi Ay. Ay meni naimisiin Ankhesenamenin kanssa.[6] Ayn hallituskauden tiedetään olleen lyhyt.[5]

18. dynastian viimeiseksi Faaraoksi nousi sotilasfaarao Horemheb. Horemhebin mainitaan olleen impotentti ja kuolleen siksi lapsettomana.[5]