Efesoksen stadion
Efesoksen stadion oli antiikin aikainen kreikkalainen stadion Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot ovat osa Efesoksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2][3]
Efesoksen stadion | |
---|---|
Efesoksen stadionin rauniot. Piirros 1700–1800-lukujen taitteesta, Luigi Mayer. |
|
Sijainti | Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kreikkalainen stadion |
Efesos |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Stadionin paikka sijaitsee Peion-vuoren eli nykyisen Panayır-dağin pohjoissivulla, etelään Vediuksen gymnasionista. Stadion rakennettiin alun perin hellenistisellä kaudella. Alun perin katsomoa oli oletettevasti vain eteläsivulla, ja juoksurata kulki tämän katsomon edestä. Lähtöportit olivat länsipäässä. Stadionia laajennettiin huomattavasti roomalaisella kaudella keisari Neron aikana, ja sen kustannuksiin osallistui muun muassa vapautettu C. Stertinius Orpex. Piirtokirjoituksessa rakennus omistettiin Efesoksen Artemiille ja Nerolle. Viimeistään tässä vaiheessa stadion laajennettiin tyypilliseksi pitkänomaiseksi hevosenkengän muotoiseksi stadioniksi, jossa oli katsomo myös pohjoissivulla ja mahdollisesti myös itäpään kaaressa, ja joka oli avoin länsipäästä. Pohjoissivun katsomo sijoitettiin holvattujen käytävien päälle, ja länsipäähän rakennettiin monumentaaliportti.[1][2][3]
Jossakin välissä roomalaista kautta, noin 200–300-luvulla jaa., stadionin itäpäähän lisättiin ellipsin muotoinen amfiteatterimainen alue, jonka koko oli noin 50 × 40 metriä. Ainakin myöhemmällä roomalaisella kaudella se oli kokonaan suljettavissa erilleen itse stadionista. Tätä aluetta oletetaan käytetyn gladiaattori- ja villieläinnäytäntöihin. Stadionia käytettiin myös kristittyjen vainoissa.[1][2][3]
Stadion kärsi suuria tuhoja vuoden 262 jaa. maanjäristyksessä. Tämän jälkeen se kunnostettiin vain osittain. Rakennus vaurioitui myös vuosien 259–366 maanjäristyksissä. Lopulta stadion jäi käyttämättömäksi, ja sen kiviä käytettiin muihin rakennuksiin, kuten Pyhän Johanneksen basilikakirkon rakentamiseen. 400-luvulla stadionin alueelle rakennettiin kirkko, ja sen ympäristö alkoi muuntua hautausmaaksi. Juoksuradan aluetta käytettiin myöhemmin peltona. Kaikki istuinkivet poistettiin keskiajan kuluessa.[1][2][3]
Stadionin alueella on suoritettu melko vähän kaivauksia, mutta se on helposti tunnistettavissa maastossa olevan noin 3,3 hehtaarin kokoisen painauman muodosta. Aluetta on tutkittu enemmän vuodesta 1993 lähtien.[1]
Lähteet
- Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 166–169. Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk. Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3.
- Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
- Stadium Ephesus. Arkistoitu 8.7.2019. Viitattu 4.11.2019.