Eevert Simola

Eevert Fritiof Simola (17. huhtikuuta 1872 Hattula – 21. toukokuuta 1941 Tikkurila, Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen maataloustieteilijä ja professori.[1] Hän valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi vuonna 1896, filosofian kandidaatiksi 1911, lisensiaatiksi 1917 ja tohtoriksi 1918.[2] Hän oli Maataloushallituksen virkaa tekevä osastopäällikkö 1921–1923, Maatalouskoelaitoksen kasvinviljelyosaston väliaikainen johtaja 1924–1930 sekä vakinainen johtaja ja alan professori 1930–1939. Hän julkaisi tutkimuksia muun muassa eri tekijöiden vaikutuksesta viljalaatujen morfologisiin vaihteluihin.[3]

Professori Simola maatalouskoelaitoksen laboratoriossa vuonna 1936.

Simolan väitöskirja (1916) on nimeltään Über die durch Kali- und Phosphorsäuredüngung auf einem Niedermoore bewirkten Schwankungen der Eigenschaften und Ernteerträge des Hafers. Yksi hänen tutkimuksistaan on Maanlaadun ja lannoituksen sekä kosteuden vaikutuksesta eräiden kaura- ja ohralaatujen morfologisiin vaihteluihin (1929).[2]

Professori Paavo Simola oli vanhin hänen viidestä lapsestaan.[1]

Lähteet
  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 676–677. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Kuka kukin oli, sukunimet Si. Wikiaineisto. Viitattu 23.11.2016.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1468. Otava 1966.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.