Eeva Litmanen

Eeva Riitta Orvokki Litmanen (ent. Litmanen-Franck, s. 25. helmikuuta 1944 Lappeenranta)[1] on suomalainen näyttelijä.

Litmanen on runonlaulaja Larin Parasken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Paraske, joka oli etniseltä taustaltaan inkerikko, oli Litmasen isoisän äidinäiti.[2] Vuosina 1976–1996 Litmanen oli naimisissa näyttelijä Kari Franckin kanssa. Avioliitosta syntyi vuonna 1977 tytär Karoliina Franck, joka on myös näyttelijä. Vuonna 2006 Litmanen avioitui pitkäaikaisen kumppaninsa juristi Heikki Lammen kanssa.[3] Liitto kesti Lammen kuolemaan 2017 saakka.[4]

Litmanen palkittiin vuonna 2000 parhaan naispääosan Jussilla pääroolistaan elokuvassa Rakkaudella, Maire. Elokuussa 2007 julkaistiin Litmasen omaelämäkerta Saa siinä monena olla (Like).[5]

Vuonna 2019 Eeva Litmaselle myönnettiin taiteilijaeläke.[6]

Filmografia

Elokuvat

Päätepysäkki (1986)
Petos (1988)
Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa (1990)
Liian paksu perhoseksi (1998)
Rakkaudella, Maire (1999)
Pahat pojat (2003)
Juoksuhaudantie (2004)
V2 – Jäätynyt enkeli (2007)
Ralliraita (2009)
Tie pohjoiseen (2012)
Leijonasydän (2013)
Luokkakokous 2 – Polttarit (2016)
Olen suomalainen (2019)

Televisiosarjat

Velipuolikuu (1983–1984)
Mutapainin ystävät (1984–1985)
Rikos aamulla (1988)
Viimeinen koukkaus (1989)
Kaukametsän pakolaiset (1992–1995)
Iltalypsy (1993–1999)
Pimennys (1993)
Viimeiset siemenperunat (1993)
Kuusikko ja kuoleman varjot (1997)
Kotikatu (1999–2010)
Seitsemän (2001)
Pieni rakkaustarina (2004)
Tahdon asia (2005)
Kaikki kunnossa (2007)
Jako kahteen (2007)
Harvoin tarjolla (2008)
Syke (2015)
Rakkautta vain (2017)
Kummeli esittää: Kontio & Parmas (2018)
Sunnuntailounas (2019)
Lovi (2021)[7]
Kämppikset (2022)

Lähteet

Eeva Litmanen Elonetissä.
Larin Paraske ilmestyy näyttämölle Hämeen Sanomat. 3.8.2007. Viitattu 7.1.2015. ^{[vanhentunut linkki]}
Eeva Litmanen salaa naimisiin Iltalehti. 12.1.2007. Viitattu 18.1.2016.
Puolisonsa menettänyt Eeva Litmanen, 76, opettelee elämään surun kanssa – karanteenissa pysytteleminen paljasti tilanteen synkän puolen Ilta-Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
”Laitoin kaiken peliin”
Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille taike.fi. 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.3.2019.
Tolvanen, Pauliina: Nuoret lupaukset tähdittävät Ylen uutta jännityssarjaa – kameran edessä suutelu ja kuolleen näytteleminen vaativat heittäytymistä Yle Uutiset. 12.6.2021. Viitattu 25.12.2021.

Aiheesta muualla

Eeva Litmanen Elonetissä.
Eeva Litmanen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Taiteilijaelämää: Eeva Litmanen Ylen Elävä arkisto.
Miten minusta tuli minä, Eeva Litmanen Ylen Elävä arkisto.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Eeva Litmanen Elonetissä.

[2] Larin Paraske ilmestyy näyttämölle Hämeen Sanomat. 3.8.2007. Viitattu 7.1.2015. ^{[vanhentunut linkki]}

[3] Eeva Litmanen salaa naimisiin Iltalehti. 12.1.2007. Viitattu 18.1.2016.

[4] Puolisonsa menettänyt Eeva Litmanen, 76, opettelee elämään surun kanssa – karanteenissa pysytteleminen paljasti tilanteen synkän puolen Ilta-Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.

[5] ”Laitoin kaiken peliin”

[6] Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille taike.fi. 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.3.2019.

[7] Tolvanen, Pauliina: Nuoret lupaukset tähdittävät Ylen uutta jännityssarjaa – kameran edessä suutelu ja kuolleen näytteleminen vaativat heittäytymistä Yle Uutiset. 12.6.2021. Viitattu 25.12.2021.