Eero Sissala

Erik (Eero) Helin, kirjailijanimi Eero Sissala (10. maaliskuuta 1851, Liminka – 18. huhtikuuta 1909, Vaasa) oli suomalainen kauppias ja kirjailija. Hän julkaisi teoksensa 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa käyttäen kirjailijanimeä Eero Sissala.

Sissalan isä oli Alajärveltä kotoisin ollut pitäjänsuutari Juho Helin (sukunimi alkujaan Sissala). Perheessä oli kymmenen lasta joista Eero oli vanhin. Eero osasi jo 5-vuotiaana Svebiliuksen katkismuksen ulkoa ja 7-vuotiaana hän aloitti suutarintyöt isänsä apuna. Hän oli jo 11-vuotiaana parempi suutari kuin isänsä ja hallitsi myös monia muita käytännön töitä. Vuodesta 1864 Sissala oli suutarina isänsä kanssa Oulussa ja vuonna 1870 hän muutti Helsinkiin jossa hän toimi suutarina ja vuodesta 1881 myös nahkakauppiaana. Sissala lopetti liikkeensä 1892 ja oli sitten jonkin aikaa toisen palveluksessa muun muassa myyjänä. Viimeksi hän toimi jalkinekauppiaana Helsingin torilla.

Sissalan esikoisteos Helmikankaan Heikki ilmestyi 1887 mutta hän oli kirjoittanut sen jo paljon aikaisemmin. Seuraavaksi hän julkaisi novellin Naavalan Taavetti kansankirjailijoiden kokoelmassa Syvistä riveistä ja viimeksi laajan kertomuksen Munkkiniemen Elsa 1891. Kaikissa Sissalan teoksissa kuvataan päähenkilön elämänvaiheita lapsuudesta kuolemaan saakka. Kaksi ensimmäistä sijoittuivat Liminkaan ja kuvaisvat köyhien maalaispoikien nousua turvemökeistä isojen talojen isänniksi, Munkkiniemen Elsa taas sijoittui Helsinkiin ja sen päähenkilönä oli köyhänä orpotyttönä Helsinkiin palvelijaksi tuleva Elsa.

Sissalan kirjailijanura jäi lyhyeksi sillä hän luopui siitä noudattaakseen körttiläisiin kuuluneen isänsä vaatimusta.