Eero Heinäkangas

Eero Juhani Mikonpoika Heinäkangas (1. helmikuuta 1799 Hauho – 18. lokakuuta 1884 Hauho) oli suomalainen 1800-luvulla elänyt talollinen[1] ja tunnettu karhunkaataja aikana, jolloin karhusta maksettiin tapporahaa[2].

Hauholla Heinäkankaan kylässä Heikkilän talossa syntyneen Eero Heinäkankaan isä oli talollinen ja metsämies Mikko Heikkilä ja äiti Helena Yrjöntytär. Heinäkangas oppi paimenpoikana tuntemaan kotiseutunsa erämaat, ja saatuaan 14-vuotiaana luodikon hän ampui sillä seuraavina vuosina sekä susia että ilveksiä. Ensimmäisen karhunsa Heinäkangas kaatoi 29-vuotiaana. Hän ehti kaataa 30 vuoden aikana 73 karhua ja lisäksi susia ja ilveksiä 24 kappaletta kumpiakin. Useimmiten Heinäkangas kaatoi karhunsa yksin vain pyssy, kirves ja koirat apunaan. Heinäkangas oli myös pellonraivaaja, ja hän sai Suomen Talousseuran mitalin ansioistaan.

Eräkirjailija Onni Wetterhoff kävi haastattelemassa 84-vuotiasta Heinäkangasta ja julkaisi vuonna 1887 Heinäkankaan muistelmia Saloilta ja vesiltä kirjansa ensimmäisessä osassa otsikolla Eero Juhani Heinäkangas ja hänen karhumajansa Hämeessä.

Heinäkankaan puoliso oli vuodesta 1827 Anna Maria Matintytär (k. 1862).