Edward Teller

Edward Teller
	; Edward Teller (1958)
Henkilötiedot
Syntynyt	15. tammikuuta 1908 [1]; Budapest [1]
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Werner Heisenberg ja Friedrich Hund
Tutkimusalue	Teoreettinen fysiikka
Palkinnot	Albert Einstein -palkinto (1958)[2]
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Edward Teller (15. tammikuuta 1908 Budapest, Itävalta-Unkari – 9. syyskuuta 2003 Stanford, Kalifornia) oli Yhdysvalloissa toiminut fyysikko, jota pidetään vetypommin isänä.[3] Hänet tunnetaan myös Jahnin-Tellerin ilmiön löytämisestä kollegojensa kanssa.[4] Unkarilaissyntyisenä hän oli alkuperäiseltä nimeltään Ede Teller.

Tellerin opiskellessa Münchenin yliopistossa, hän menetti kyseisessä kaupungissa oikean jalkansa 1926 auton ajettua tahattomasti hänen päältään. Teller joutui käyttämään proteesia ja ontui siksi lopun ikäänsä.[3][5]

Teller opiskeli Saksassa ja kutsuttiin vuonna 1935 sekä Lontoon yliopiston luennoitsijaksi että George Washingtonin yliopiston professoriksi Washingtoniin. Hän toimi sitten useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.[6]

Teller työskenteli Robert Oppenheimerin Manhattan-projektissa 1942–1946. Kylmän sodan aikana, kun Neuvostoliitto oli kehittänyt oman ydinaseensa, Yhdysvallat halusi panostaa lisää vetypommiin. Teller palasi Los Alamosiin 1950 laittamaan vauhtia vetypommiprojektiin. Hän piiskasi alaisiaan^lähde? ja syytti näitä mielikuvituksen puutteesta^lähde?, mikä johti huonoihin henkilösuhteisiin laboratorion sisällä. On edelleen epäselvää, ketkä lopulta osallistuivat ns. Teller–Ulam-rakenteen suunnitteluun; tämä oli kuitenkin ensimmäinen toimiva vetypommirakenne.^lähde?

Tellerin ja työtoverien välinen kuilu syveni, kun hän todisti oikeudessa Oppenheimeria vastaan 1954. Hän oli siellä ainoa tiedeyhteisön jäsen, joka piti Oppenheimeria turvallisuusriskinä.[3]

1980-luvulla Teller ohjasi Ronald Reaganin Strategic Defense Initiative eli Tähtien sota -aloitetta.[3]

Hänen sanotaan olleen Stanley Kubrickin filmin Tohtori Outolempi nimikkohahmon yksi esikuva, vaikka näyttelijä Peter Sellers sanoi hahmonsa pohjautuneen pikemminkin Wernher von Brauniin.[3][7]

Lähteet

(de) Saksan kansalliskirjasto, Berliinin valtionkirjasto, Baijerin osavaltionkirjasto ja Itävallan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.
Dr. Edward Teller, Noted American Scientist, Receives Einstein Award Archives. 30.4.1958. Jewish Telegraphic Agency (JTA). Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
Shurkin: Edward Teller, 'Father of the Hydrogen Bomb,' is dead at 95 Stanford Report. 2003. Arkistoitu 3.8.2011. Viitattu 14.5.2012.
H. A. Jahn, E. Teller: Stability of polyatomic molecules in degenerate electronic states – I—Orbital degeneracy. Proc. R. Soc. Lond. A, 15.7.1937, 161. vsk, nro 905, s. 220–235. doi:10.1098/rspa.1937.0142. ISSN 0080-4630. Artikkelin verkkoversio.
Gloria Wilt: Glimpses of an Exceptional Man str.llnl.gov. elokuu 1998. Lawrence Livermore National Laboratory. Arkistoitu 12.7.2018. Viitattu 30.7.2018.
Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 187. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Case, George: Calling Dr. Strangelove: the anatomy and influence of the Kubrick masterpiece, s. 95–96. McFarland, 2014. OCLC: 885313418. ISBN 9780786494491. Teoksen verkkoversio.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[fe4e8b09a2466a87be03a0ac9bc903cc-1] (de) Saksan kansalliskirjasto, Berliinin valtionkirjasto, Baijerin osavaltionkirjasto ja Itävallan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.

[2] Dr. Edward Teller, Noted American Scientist, Receives Einstein Award Archives. 30.4.1958. Jewish Telegraphic Agency (JTA). Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)

[STAN-3] Shurkin: Edward Teller, 'Father of the Hydrogen Bomb,' is dead at 95 Stanford Report. 2003. Arkistoitu 3.8.2011. Viitattu 14.5.2012.

[4] H. A. Jahn, E. Teller: Stability of polyatomic molecules in degenerate electronic states – I—Orbital degeneracy. Proc. R. Soc. Lond. A, 15.7.1937, 161. vsk, nro 905, s. 220–235. doi:10.1098/rspa.1937.0142. ISSN 0080-4630. Artikkelin verkkoversio.

[5] Gloria Wilt: Glimpses of an Exceptional Man str.llnl.gov. elokuu 1998. Lawrence Livermore National Laboratory. Arkistoitu 12.7.2018. Viitattu 30.7.2018.

[huovinen-6] Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 187. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.

[7] Case, George: Calling Dr. Strangelove: the anatomy and influence of the Kubrick masterpiece, s. 95–96. McFarland, 2014. OCLC: 885313418. ISBN 9780786494491. Teoksen verkkoversio.