Edvin Hedman
Edvin Leopold Hedman (7. syyskuuta 1863 Oulu – 31. tammikuuta 1915 Vanaja) oli suomalainen kasvattaja, filosofian maisteri ja Perttulan keskuslaitoksen perustaja.
Hedmanin vanhemmat olivat kauppias, pankinjohtaja, kauppaneuvos Johan Sanfrid Hedman (1831–1902) ja Anna Helena Blumenthal (1831–1912). Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1883 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi Helsingin yliopistosta 1886.[1]
Hedman oli naimisissa vuodesta 1889 Oslosta kotoisin olleen Emma Matilda Hedmanin (o.s. Fleischer) (1863–1935) kanssa.[2]
Hedman perusti Helsinkiin vajaamielislaitoksen 1890 käytyään sitä ennen 1885–1890 tutustumassa ulkomailla vajaamielisten opetukseen. Laitos siirtyi 1891 Perttulan tilalle Vanajaan. Hän toimi laitoksen johtajana kuolemaansa saakka.[3]
Sekä Edvin että Emma kannattivat rotuhygieniaa. Vuonna 1912 he antoivat viedä Perttulan asukkaita laittomasti steriloitaviksi Hämeenlinnan lääninsairaalaan. Steriloiminen lopetettiin Edvinin jo kuoltua, kun Lääkintöhallitus huomautti Perttulan lääkärille, että vallitsevan lain mukaan steriloimista voidaan pitää laittomana ja rangaistavana tekona.[4]
Emma Hedman johti Perttulan laitosta miehensä kuoleman jälkeen 1915–1927.[5] Heidän poikansa oli maisteri Reidar Hedman (1896–1961) joka toimi Perttulan laitoksen johtajana 1927–1944.[2]
Julkaisuja
- Reseberättelse över en hösten 1913 och våren 1914 företagen studiefärd till Sverige, Norge och Danmark för studier rörande vården av andesvaga. Tavastehus 1914
- Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos 1890-1915 ; kirj. Edwin L. Hedman ja Emma Hedman. Emma Hedman, Hämeenlinna 1916
- Tylsämielistyö-tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Emma Hedman, Hämeenlinna 1920
Lähteet
- HEDMAN Edvin Leopold. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Martti Strangin GeneaNet-sukutietopankki : Edvin Hedman
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 491
- Markku Mattila: Suomalainen rotuhygienia Tieteessä tapahtuu. Arkistoitu 29.8.2013.
- Perttulan keskuslaitoksen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)