Esko Virtala

Edvin Calamnius (25. kesäkuuta 1864 Kemi – 24. maaliskuuta 1927 Pietarsaari) oli suomalainen tullinhoitaja ja kirjailija, joka käytti kirjailijanimiä Esko Virtala (Wirtala) ja Esko Waltala.

Edvin Calamnius.

Calamniuksen vanhemmat olivat lääninrovasti August Benjamin Calamnius ja Septimia Cecilia Katarina Lundahl. Hänen nuorempi veljensä oli kirjailija Ilmari Kianto. Calamnius pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1884 ja suoritti kameraalitutkinnon Helsingin yliopistossa 1887. Hän oli senaatin kopistina 1888–1890 ja toimi tullilaitoksen virkailijana vuodesta 1890 alkaen. Calamnius oli tullinhoitajana Iisalmessa 1893–1919 ja Pietarsaaressa vuodesta 1919 lähtien.

Iisalmessa Edvin valittiin 1898 Iisalmen kaupungin valtuuskuntaan (kaupunginvaltuusto), ja hän oli mukana perustamassa 1897 kaupunkiin Salmetar-lehteä toimien lehden avustajana. Calamnius toimi Iisalmessa myös Anniskeluyhtiön tilitarkastajana, Iisalmen Hiihtoseuran sihteerinä, telefooniyhdistyksen tilintarkastajana ja 1897 rahatoimikamreerina.

Calamnius kirjoitti kirjojen ohella artikkeleita eri lehtiin ja julkaisi myös runoja. Hän oli naimisissa vuodesta 1909 Anna Augusta Karjalaisen kanssa.

Titanicin perikato on ainoa laivan haaksirikkoa käsittelevä suomalainen romaani. Teos on osin dokumentti, sillä siinä on muun muassa lueteltu Titanicin suomalaiset matkustajat, mutta se on myös rakkaustarina. Se perustuu ruotsalaisen kirjailijan Willy Gebstin romaaniin Dödsfärden. Silja Vuorikurun mukaan sitä voisi nykykäsityksen mukaan pitää plagiaattina.[1][2]