Eduskuntavaalit 1911

Eduskuntavaalit 1911 järjestettiin 2.–3. tammikuuta. Venäjän keisari Nikolai II oli hajottanut edus­kunnan ja määrännyt uudet eduskuntavaalit pidettäviksi ennenaikaisesti, koska puhe­mies P. E. Svin­hufvud oli kieltäytynyt esittelemästä edus­kunnalle Venäjän lakiin pohjautuvia esityksiä yhden­vertaisuus­laista ja ase­velvollisuus­korvauksista eli sotilas­miljoonista.[1]

Eduskuntavaalit 1911
Suomi
2.–3. tammikuuta 1911

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
Äänestysprosentti 59,8 % Laskua 0,3 %-yks.
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Matti Paasivuori
Puolue Sosiaalidemokraatit Suomalainen Nuorsuomalainen
Saadut paikat 86 43 28
Paikkojen muutos Muuttumaton 0 Nousua 1 Muuttumaton 0
Äänet 321 201 174 177 119 361
Kannatus 40,03 % 21,71 % 14,88 %

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Axel Lille Kyösti Kallio Antti Kaarne
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Maalaisliitto KrTL
Saadut paikat 26 16 1
Paikkojen muutos Muuttumaton 0 Laskua 1 Muuttumaton 0
Äänet 106 810 62 885 17 245
Kannatus 13,31 % 7,84 % 2,15 %
Vaalilippu

Valitut kansanedustajat muodostivat eduskunnan ensimmäisen kokoonpanon, joka istui säännöllisen vaalikauden ajan eli tuolloin kolme vuotta. Kausi päättyi helmikuussa 1914, vaikka jo puoli vuotta aikaisemmin oli järjestetty uudet eduskuntavaalit 1913 elokuussa.[2]

Valituista uusia olivat mm. SDP:n Kalle Hakala, Juho Kananen, Taavetti Lapveteläinen, Armas Paasonen, Samuli Tervo ja K. H. Wiik, Suomalaisen puolueen Oskari Herttua, Juho Mannermaa, Leonard Typpö ja Lauri Yrjö-Koskinen, sekä Ruotsalaisten August Tåg.

Tulokset

Äänestysaktiivisuus 59,8 % 0,3 [3][4][5]
Äänestäneet 807 094 +10 525 [5]
Hylätyt äänet 4 707 303 [5]
Puolue Edustajat Äänet
Osuus Lukumäärä[6]
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 86 40,03 % 0,0 321 201 +4 250
  Suomalainen puolue 43 +1 21,71 % 0,4 174 177 484
  Nuorsuomalainen Puolue 28 14,88 % +0,4 119 361 +5 070
  Ruotsalainen kansanpuolue 26 13,31 % 0,2 106 810 311
  Maalaisliitto 16 1 7,84 % +0,2 62 885 +2 728
Kristillinen työväenliitto 1 2,15 % 0,0 17 245 99
Muut 0,09 % 0,0 708 326
Yhteensä 200 100 % 802 387 +10 828

Lähteet

  1. Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid – Harvey), s. 932, art. Eduskunta. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3.
  2. Vaalikausien alkamis- ja päättymisajat Vaalikaudet, Eduskunta
  3. Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908–2003 (Tilastokeskus 1.6.2005)
  4. Eduskuntavaalit 1907–2003 (Oikeusministeriö)
  5. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908–2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Suomen virallinen tilasto 29 A, 8 (Tilastollinen päätoimisto), s. 35.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.