Eduskuntavaalit 1909

Suomen kolmannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. ja 3. toukokuuta 1909. Keisari Nikolai II oli hajottanut edus­kunnan ja määrännyt uudet vaalit toimitettavaksi sen vuoksi, koska edus­kunnan puhe­mies P. E. Svinhufvud oli valtiopäivien avajais­puheessa huomauttanut Venäjän hallituksen Suomeen kohdistamista laittomista toimen­piteistä.[1]

Eduskuntavaalit 1909

1.–3. toukokuuta 1909

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan Äänestysprosentti 65,3 % 0,9 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Edvard Valpas-Hänninen Puolue Sosiaalidemokraatit Suomalainen Nuorsuomalainen Saadut paikat 84 48 29 Paikkojen muutos 1 7 3 Äänet 337 685 199 920 122 770 Kannatus 39,89 % 23,62 % 14,50 %   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Axel Lille Otto Karhi Antti Kaarne Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Maalaisliitto KrTL Saadut paikat 25 13 1 Paikkojen muutos 1 3 1 Äänet 104 191 56 943 23 259 Kannatus 12,31 % 6,73 % 2,75 %

Näissä vaaleissa valituista ensikertalaisia olivat mm. SDP:n Nestori Aronen, Ville Boman, Mimmi Hämäläinen, Anton Kotonen, Eetu Salin, Taneli Typpö ja Ville Vainio, Maalaisliiton Kalle Lohi ja Antti Junes, Suomalaisen puolueen Walter Andersin, Valde Hirvikanta, Mauri Honkajuuri ja Juho Malkamäki, Nuorsuomalaisen puolueen Arthur Castrén, Aleksanteri Fränti, Edvard Hannula, Elias Sinkko ja Onni Talas, sekä RKP:n Rafael Colliander, Jenny af Forselles ja Wilhelm Roos. Ehdolla eivät olleet enää mm. Suomalaisen puolueen Hannes Gebhard, Hedvig Gebhard ja Ernst Palmen. Eduskuntaan palasi mm. Maalaisliiton Santeri Alkio.