Eduard von Toll

Eduard Gustav von Toll (ven. Эдуард Васильевич Толль, Eduard Vasiljevitš Toll, 14. maaliskuuta (J: 2. maaliskuuta) 1858 Tallinna – 1902 Itä-Siperian meri) oli Venäjän palveluksessa toiminut baltiansaksalainen geologi ja naparetkeilijä, joka teki useita tutkimusmatkoja Pohjoiselle jäämerelle. Hän kuului vapaaherralliseen von Toll -aatelissukuun ja opiskeli Tarton yliopistossa eläintiedettä. Von Toll teki 1880-luvulta alkaen useita tutkimusmatkoja varsinkin Uuden-Siperian saarille. Vuosina 1900–1902 hän johti sinne suuntautunutta Venäjän tiedeakatemian tukemaa retkeä, jonka yhtenä päämääränä oli löytää Sannikovin maana tunnettu oletettu saari, jonka tutkimusmatkailija Jakov Sannikov väitti nähneensä 1800-luvun alussa.^lähde?

Eduard von Toll

Vietettyään Zarja-aluksella kaksi talvea Uuden-Siperian saarten seudulla ankarissa olosuhteissa, von Toll matkasi keväällä 1902 reellä retkikuntansa kolmen miehen kanssa silloin huonosti tunnetulle Bennettinsaarelle. Zarja ei päässyt suunnitelmien mukaan hakemaan heitä kesällä, eikä heitä enää sen jälkeen nähty; he kuolivat ilmeisesti syksyllä 1902 yrittäessään vaeltaa jalkaisin takaisin mantereelle. Seuraavana vuonna pelastusretkikunnat löysivät joitakin von Tollin retkikunnan tavaroita, mutta eivät heidän jäännöksiään.[1]

Eduard von Tollilla oli myös suomalaisia sukujuuria. Hänen äitinsä äidin äiti oli Kerimäen Haapalassa 9. heinäkuuta 1770 syntynyt Maria Eleonora Rebitzer o.s. Brotherus.^lähde?