Eduard Daniel van Oort
Eduard Daniel van Oort (31. lokakuuta 1876 Barneveld – 21. syyskuuta 1933 Leiden) oli hollantilainen lintutieteilijä.
Oort opiskeli Leidenissa. 1900-1904 hän toimi Kuninkaallisen geologian ja mineralogian museon johtajan assistenttina. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Bernissä 1904, jonka jälkeen hän sai viran Leidenin luonnonhistoriallisen museon, Rijksmuseumin, lintukokoelmien hoitajana. 1915 hänestä tuli museon johtaja ja hän hoiti virkaa kuolemaansa saakka.
Oort tutki etenkin lintujen muuttoa. 1911 hän aloitti lintujen rengastustoiminnan Hollannissa ja oli myöhemmin perustamassa lintuasemia Wassenaariin ja Texeliin. Hänen johdollaan Hollannissa rengastettiin yli 100 000 lintua vuoteen 1930 mennessä, ja museossa tuloksista laadittiin vuosittain raportit.
Hän julkaisi 5-osaisen teoksen Ornithologia Neerlandica, de vogels van Nederland (1922-1935), johon maalaukset teki Marinus Adrianus Koekkoek (1873-1944). Henry Witherby sai näihin maalauksiin lisenssin teokseensa The Handbook of British Birds (1938-1941).
Oort nimesi ja kuvaili linnuista muun muassa papuanviiriäisen (Anurophasis monorthonyx), joka on Anurophasis-suvun ainoa laji, ja jonka suvun hän siis myös nimesi.[1]