Ed Sanders (nyrkkeilijä)
Hayes Edward ”Big Ed” Sanders (24. maaliskuuta 1930 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat – 12. joulukuuta 1954 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja olympiavoittaja.
Ed Sanders | |
---|---|
Ed Sanders (vas.) ja Ingemar Johansson kesäolympialaisissa 1952. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Hayes Edward Sanders |
Syntynyt | 24. maaliskuuta 1930 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
Kuollut | 12. joulukuuta 1954 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Nyrkkeilijä | |
Lempinimi | Big Ed |
Pituus | 1,96 m |
Painoluokka | raskas sarja |
Ammattilaistilastot | |
Ottelut | 9 |
Voitot | 6 |
– tyrmäysvoitot | 3 |
Tappiot | 2 |
Ratkaisemattomat | 1 |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten nyrkkeily | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Helsinki 1952 | yli 81 kg |
Sanders aloitti nyrkkeilyn collegessa, jossa pelasi myös amerikkalaista jalkapalloa puolustuksen uloimpana linjamiehenä. Hänelle myönnettiin urheilustipendi Idaho State Collegeen, jonne hän siirtyi Compton Community Collegesta. Sanders värvättiin vuonna 1951 Yhdysvaltain laivastoon, mutta hän jatkoi nyrkkeilyuraansa. Hän voitti muun muassa Golden Gloves -amatööriturnauksen Berliinissä.[1]
Helsingin olympialaisten Yhdysvaltain-karsinnoissa Sanders tyrmäsi Kirby Willisin, joka oli onnistunut voittamaan Sandersin aiemmin, ja sai paikan olympiajoukkueesta[1]. Olympialaisissa Sanders oli ylivoimainen. Hän oli tyrmännyt ennen loppuottelua jokaisen vastustajansa. Finaalissa Sandersia vastaan asettui Ruotsin Ingemar Johansson. Ruotsalaisnyrkkeilijä valitsi vastustajansa pelossa todella passiivisen taktiikan ja vältteli Sandersia. Johansson diskattiin lopulta pakoilunsa takia ja Sanders tuomittiin kultamitalin voittajaksi.[2]
Olympialaisten jälkeen Sanders palveli merivoimissa kaksi vuotta ja siirtyi ammattilaiseksi Bostonissa. Hänen amatöörisaldonsa oli hyvä: 43 voittoa ja vain 5 tappiota[1]. Yksi tappioista tuli myöhemmälle maailmanmestarille Sonny Listonille. Ammattilaisura alkoi ottelulla Sonny Nichollsia vastaan 8. maaliskuuta 1954. Sanders voitti kolme ensimmäistä kamppailuaan tyrmäyksellä.[3]
Ammattilaisuransa yhdeksännessä ja viimeiseksi jääneessä ottelussa Sanders kohtasi Uuden-Englannin raskaan sarjan mestaruustittelikamppailussa Willie Jamesin.[3] Jamesin isku 11. erässä osui Sandersia päähän, mikä ilmeisesti pahensi tämän aiemmin saamaa vammaa.[1] Sanders kaatui iskusta kanveesiin tajuttomana ja hänet vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli aivoverenvuotoon.[3] Sanders on haudattu Santa Monicaan.[4]
Lähteet
- Hayes Edward Sanders Arkistoitu 29.8.2009. Viitattu 30. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- Wickström, Mika: Helsinki 1952, s. 129. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 2002. ISBN 951-97773-8-5.
- Ed Sanders boxrec.com. Viitattu 30. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- Hayes "Big Ed" Sanders findagrave.com. Viitattu 30. toukokuuta 2008. (englanniksi)