Ebenezer Elliott
Ebenezer Elliott (17. maaliskuuta 1781 Masborough, Yorkshire – 1. joulukuuta 1849 Houghton Barnsleyn lähellä) tunnetaan nimellä "viljalakirunoilija" ("Corn Law rhymer"). Elliott uskoi hänen isänsä masuunin konkurssin johtuneen viljalaeista. Konkurssi joudutti isän kuolemaa ja Elliott menetti siinä myös omat sijoituksensa ja nälkiintyi rutiköyhänä, kodittomana, työttömänä ja epätoivoisena, yritti itsemurhaakin. Päästyään myöhemmin jaloilleen hän kuitenkin aina samaistui köyhiin, omisti elämänsä viljalakien vastaiselle taistelulle ja ryhtyi myös chartistijohtajaksi kunnes chartistit hylkäsivät viljalakien vastustuksen ja turvautuivat väkivaltaan.
Elliott julkaisi Viljalakirunot vuonna 1831, ja ne tekivät hänestä kansainvälisesti tunnetun, niitä julkaistiin ympäri maailmaa. Runot olivat ilmaisultaan aggressiivisia, sarkastisia ja värikkään kuvailevia sekä raivokkaan vihaisia epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Runot kampanjoivat hallituksen maanomistajia vastaan - nämä estivät kilpailun ja pitivät leivän kalliina. Runot myös kuvasivat työläisten kammottavaa tilaa ja vertasivat sitä armottomasti aatelin elämään.
Seuraavina vuosina Elliott julkaisi lisää vastaavia runoja. Elliott kuvasi itseään seuraavasti: "Väitän olevan ihmiskunnan tähän asti suurimman, siunauksellisimman ja ainoan rikoksettoman vallankumouksen pioneeri. Väitän myös olevan tuon vallankumouksen runoilija - vapaakaupan bardi; ja sen vaurauden, viisauden ja rakastavan ystävällisyyden, minkä vapaakauppa lopulta tuo, kautta myös universaalin rauhan bardi."