Ebba Månsdotter Lilliehöök

Ebba Månsdotterin isä oli valtaneuvos Måns Bryntesson Lilliehöök, joka tuli tunnetuksi Kustaa Vaasan aikaisesta Länsi-Götanmaan herrojen kapinasta ja teloitettiin vallankaappausyrityksestä. Hänen äitinsä oli Brita Jönsdotter Roos av Ervalla. Ebba seurasi vuonna 1543 äitiä ja isäpuoltaan valtaneuvos Kristoffer Andersson Rödeämaanpakoon Rostockiin Saksaan, sillä isäpuoli oli joutunut riitaan kuninkaan kanssa. Kustaa Vaasa toivoi, että Ebba voisi palata Ruotsiin, koska hän oli suuren omaisuuden perillinen.

Kuningas käski heidän palaamaan Ruotsiin, kun isäpuoli kuoli vuonna 1548. Hänen äitinsä Brita pyysi kirjallisen vakuutuksen heidän henkilökohtaisesta turvallisuudestaan. Monia neuvotteluita vaadittin asiaa etupäässä hoitaneen kuningatar Margareta Eriksdotter Leijonhufvudin ja muiden aatelisnaisten kanssa, ennen kuin he suostuivat ehdotettuihin avioliittoihin ja palaamaan Ruotsiin kesällä 1548.[1] Ebba vietti palattuaan aikaa kuningatar Margaretan hovineitona häihinsä saakka.[1]

Ebba meni naimisiin Tukholman kuninkaanlinnassa 7. lokakuuta 1548 kuningas Kustaa Vaasan langon, valtaneuvos ja ritari Sten Eriksson Leijonhufvudin kanssa. Avioliiton aikana hän asui Smoolannissa ja Länsi-Götanmaalla. Hänestä tuli vapaaherratar, kun hänen miehensä sai vapaaherran arvon vuonna 1561. Hänen miehensä joutui Erik XIV vangitsemaksi, ja oli toinen kahdesta vangista, jotka selvisivät hengissä Sture-murhista. Ebba oli tuolloin Uppsalassa yhdessä Kuningas Märtan kanssa yrittäen auttaa puolisoaan. Kuninkaan veljet Juhana ja Kaarle arvostivat Ebbaa, ja hän oli Juhanan puolison Katariina Jagellonican läheinen ystävä.[2] Hän vaikutti osaltaan herttuoiden suostuttelemiseen kapinoimaan kuningas Erik XIV vastaan.[2]

Ebba Månsdotter ylennettiin kreivilliseen arvoon vuonna 1569 miehensä kuoleman jälkeen, ja sai vuonna 1571 Raaseporin kreivikunnan ja useita muita omistuksia Suomessa. Yhdessä miehensä sisarusten Britan ja Märtan kanssa hän oli yksi Ruotsin viidestä suurimmasta läänitysten saajasta Juhana III:n hallituskauden alussa. Häntä kutsuttiin yleisesti kreivi Ebbaksi johtuen hänen hänen ominaisuuksistaan "tilltagsenhet ja manhaftighet".[3] Häntä kuvaillaan tehokkaaksi, mutta kovaksi tilanomistajaksi. Vuodelta 1587 säilyneessä kirjeessä hän haukkuu voudin. Aikalaiskuvauksessa häntä kuvaillaan "hiukset paholaisen, pahempi kuin isä, poika Axel ja hänen poikansa".[3]

Hänen vihamielisyytensä ja riitansa poikansa Mauritzin kanssa olivat tunnettuja, ja niistä kerrotaan useita tarinoita. Vuonna 1604 hän lähetti valituskirjeen Käggleholmin vierailun aikana sattuneesta tapahtumasta, kun poika riitaantui hänen kokkinsa kanssa ja kielsi äitiänsä hyväksymästä kokin tekemää ala-arvoista ruokaa. Ebba itse sanoi, että konflikti oli jatkunut pitkään: "minä olen äiti ja hän on poika".[3] Vuonna 1592 hän varoitti vankeuden uhalla levittämästä kielteistä sanaa Juhana III:sta.[3] Kaarle XI osoitti häneen epäluottamusta ja kielsi häntä osallistumasta kruunajaisiinsa vuonna 1607.[3] Samana vuonna hänet määrättiin kuninkaallisella käskyllä kotiarestiin tilalleen Tärnaan.[3]

Ebba Lilliehöök haudattiin 18. maaliskuuta 1610 Uppsalan tuomiokirkkoon.

Hän on kreivillisen suvun Lewenhaupt nro 2 kantaäiti.

Ebba Månsdotter Lilliehöök avioitui 7. lokakuuta 1548 Tukholmassa valtaneuvos ja vapaaherra Sten Eriksson Leijonhufvudin kanssa ja heillä oli kuusi lasta.

1. Margareta Stensson Leijonhufvud (1549–1586), kihlautui vuonna 1585 valtaneuvos, paroni Pontus De la Gardien kanssa.
2. Edla Stensson Leijonhufvud (1552–1586), avioitui vuonna 1580 valtaneuvos ja sotaeversti, vapaaherra Mauritz Birgersson Gripin kanssa.
3. Axel (synt. 1554 Jönköping). Axelin lapset kirjoittivat nimensä itse muodossa Lewenkopf, joka myöhemmin korvatiin muodolla Lewenhaupt.
4. Anna Stensson Leijonhufvud (1558–1599), avioitui vuonna 1598 kamariherra Erik Turesson Bielken kanssa (1564–1599), Bielke av Åkerö.
5. Mauritz (10. syyskuuta 1559–1607), puoliso Amalia von Hatzfeld.
6. Elisabeth Stensson Leijonhufvud (5. tammikuuta 1561–1612), avioitui 14. maaliskuuta 1598 valtakunnankansleri Svante Bielken (1567–1609) kanssa.
7. Brita Stensson Leijonhufvud (1567–1611), avioitui vuonna 1594 valtakunnandrotsi, kreivi Magnus Brahen (1564–1633) kanssa.

Lapsista useimmat pojat alkoivat kirjoittaa nimensä muodossa Lewenkopf, joka on myöhemmin korvattu muodolla Löwenhaupt ja Lewenhaupt. Tyttäret käyttivät useimmiten muotoa Leijonhufvud, kun he käyttivät suvun nimeä.

1. Falkdalen, Karin Tegenborg.: Margareta Regina : vid Gustav Vasas sida. Setterblad. 953932272. ISBN 9789198151312. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
2. Falkdalen, Karin Tegenborg.: Vasadrottningen : en biografi över Katarina Stenbock, 1535-1621. Historiska media. 909271916. ISBN 9789187263163. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
3. Project Runeberg 237 (Anteckningar om svenska qvinnor) (Lilljehöök, Ebba von) runeberg.org. 1.1.1864. Viitattu 7.1.2017. (ruotsiksi)

• Elgenstierna, Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor. Tukholma: Norstedt, 1925-36. (ruotsiksi)
• Nina Ringbom: Gräfsnäs, Sverige | Svenska & Europeiska slott & palats | slottsguiden.info www.slottsguiden.info. (ruotsiksi)
• Ebba Månsdotter (Lilliehöök) - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. (ruotsiksi)
• Lilliehöök, Ebba (1529 - 1609) | Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.kansallisbiografia.fi.