Rakennerahasto

Euroopan rakennerahastot ovat Euroopan unionin taloudellisia instrumenttejä, joilla toteutetaan Euroopan yhteistä aluepolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa ja kalatalouspolitiikkaa. Niiden tavoitteena on tasata alueellisia eroja kansalaisten tuloissa, varallisuudessa ja mahdollisuuksissa. Euroopan köyhät alueet saavat eniten tukea, mutta eri rahastoista löytyy mahdollisuuksia kaikille alueille. Nykyinen puiteohjelma on voimassa 2001–2027. Sitä rahoitetaan kolmesta rahastosta: Euroopan sosiaalirahasto (ESR+), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF).[1]

Aikaisempia ohjelmakausia on ollut neljä: 1995–1999, 2000–2007, 2007–2013 ja 2014–2020.[2] Aikaisemmilla kausilla on ollut eri rahastoja, jotka on korvattu uusilla.

Rakennerahastojen tarkoitus

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) lisätään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n laajentumisen myötä alueiden väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot unionin sisällä ovat aiempaa suurempia ja asettavat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Unionin sisällä tarvitaan tehokkaita välineitä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen. EU:n rakennerahastojen tukemien ohjelmien tulee samalla aiempaa voimakkaammin tukea unionin kilpailukyvyn vahvistamista.

EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Vuonna 2007 käynnistyi kolmas ohjelmakausi, joka päättyy vuonna 2013.

EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteina on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, kehittää aluetaloutta sekä luoda uusia ja parempia työpaikkoja.

Suomen rakennerahastostrategia

Suomen rakennerahastostrategian tavoite on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmilla tuetaan toimenpiteitä, joilla voidaan vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys- osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategiassa huomioidaan alueelliset erityispiirteet. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisille alueille. Rajat ylittävässä yhteistyössä Suomen prioriteetteja ovat yhteistyö unionin ulkorajoilla, erityisesti Suomi/Venäjä, pohjoiset alueet sekä Itämeri-yhteistyö.

Rakennerahasto-ohjelmat Suomessa

Rakennerahastostrategiaa toteutetaan toimenpideohjelmien avulla. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2007-2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen mukaisia ohjelmia. Tavoitteessa korostetaan tutkimusta, innovointia, saavutettavuutta ja työpaikkojen luomista. Inhimilliseen pääomaan tehtävillä investoinneilla on suuri merkitys sopeutumisessa taloudelliseen muutokseen ja rakennemuutokseen.

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta:

  • Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)[3]
  • Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)[4]

Suomi osallistui ohjelmakaudella 2007-2013 myös yhdeksän Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoitteen ja kolmen eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI CBC) toteuttamiseen.

  • Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoite
  • Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline

Ahvenanmaalla toteutetaan omia EAKR- ja ESR –ohjelmia.[5]

Suomen EU:n rakennerahastoista saama osarahoitus on yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Rakennerahasto-ohjelmiin käytetään lisäksi noin 2 miljardia kansallista julkista rahoitusta, joka tulee valtiolta ja kunnilta.

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
Pääartikkeli: Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan aluekehitysrahasto tukee hankkeita, jotka edistävät yrittäjyyttä, innovaatioita, alueellisia osaamisrakenteita sekä t&k toimintaa.

Manner-Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2007-2013 neljää suuralueisiin jaettua EAKR -toimenpideohjelmaa: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Toimenpideohjelmat on laadittu maakunnan liittojen johdolla kumppanuusperiaatteita noudattaen. Ohjelmien EAKR-osarahoitus on noin 977 miljoonaa euroa.

  • Etelä-Suomen EAKR-ohjelma[6]
  • Itä-Suomen EAKR-ohjelma[7]
  • Länsi-Suomen EAKR-ohjelma[8]
  • Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma[9]

Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmilla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä.

Rahoitusta voi hakea maakuntien liitoista, ELY-keskuksista, Liikennevirastosta, Tekesistä ja Finnverasta. Hakemukset tehdään sähköisesti EURA2007 –järjestelmän kautta. Lisätietoja ohjelmista ja tuen hakemisesta saa rakennerahastot.fi -portaalista.[10]

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
Pääartikkeli: Euroopan sosiaalirahasto

Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoitus on tarkoitettu vuosina 2007–2013 uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työnsaannin ja tasavertaisten työmarkkinoiden edistämiseen, monipuolisen osaamisen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristön ja työ- ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Ohjelman ESR-osarahoitus on noin 615 miljoonaa euroa.

ESR-ohjelma jakaantuu seuraaviin toimintalinjoihin:

  • Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen.
  • Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.
  • Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen.
  • Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa.

ESR-rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntien elinkeino-organisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestöt, säätiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Hakuohjeet ja aikataulut selviävät ESR-toimintaa rahoittavien viranomaisten hakuilmoituksista, internet-sivuilta tai suoraan virastoista.

Lisätietoa ESR-ohjelmasta ja hauista saa www.rakennerahastot.fi-portaalista, alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, maakunnan liitoista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Euroopan sosiaalirahaston valtakunnalliset kehittämisohjelmat

Euroopan sosiaalirahaston valtakunnalliset kehittämisohjelmat vastaavat asiakkaiden ja palvelurakenteiden tarpeisiin työllisyyden, työvoiman, yrittäjyyden, koulutuksen ja työhyvinvoinnin alueilla. Ne ovat pääsääntöisesti isoja ohjelmakokonaisuuksia, joiden sisällä rahoitetaan lukuisia alueellisia teeman sisällön mukaisia hankkeita, ja joissa on myös resursseja selvitys- arviointi- ja verkostotyöhön.

Kehittämisohjelman tarkoituksena on parantaa ja uudistaa nykyisiä toimintamalleja, kokeilla uusia avauksia ja levittää tietoa jo käytössä olevista hyvistä käytännöistä. Muutamia resursseiltaan pieniä täsmälliseen erityistehtävään tarkoitettuja kehittämisohjelmia lukuun ottamatta valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällä rahoitetaan palvelutuotteita asiakkaille ja kehitetään palvelurakenteita.

ESR:n valtakunnalliset kehittämisohjelmat[11]

Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoite ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineet (ENPI)

Rajat ylittävässä yhteistyössä Suomen prioriteetteja ovat yhteistyön unionin ulkorajoilla (Suomi/Venäjä) ja pohjoisilla alueilla sekä Itämeri-yhteistyö. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI-ohjelmilla tuetaan EAKR-varoin raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Jokaiseen ohjelmaan ja rahoitettavaan hankkeeseen osallistuu alueita/kumppaneita kahdesta tai useammasta maasta. Osallistuvien maiden tai Euroopan komission ohjelmaan osoittamaa EU-rahoitusta käsitellään ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena ilman maakohtaista kiintiöintiä.

Suomessa toteutettavat ENPI CBC –ohjelmat

Suomi on mukana yhdeksässä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmassa: kolmessa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmassa (Pohjoinen, Botnia-Atlantica, Keskinen Itämeri), kahdessa valtioiden välisen yhteistyön ohjelmassa (Itämeri, Pohjoinen Periferia), Euroopan-laajuisessa alueiden välisen yhteistyön ohjelmassa (Interreg IVC) sekä kolmessa Euroopan-laajuisessa ns. verkosto-ohjelmassa (Interact, Urbact, ESPON). Lisäksi Suomi on mukana kolmessa Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmassa (Kolarctic, Karjala, Kaakkois-Suomi – Venäjä).

Aikaisemmat kaudet

Euroopan unioni on yhteisvastuullisuuteen perustuva yhteisö: sen jäsenvaltiot ovat ottaneet tehtäväkseen Euroopan unionin alueiden ja jäsenvaltioiden välisten taloudellisten erojen tasoittamisen. Merkittävin unionin käytettävissä oleva väline ovat rakennerahastot. Rakennerahastojen tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja luoda työpaikkoja tukemalla esimerkiksi hiilikaivoksia, naisten uudelleenkoulutusta tai ympäristönsuojelua koskevia investointeja.

Euroopan unionin vauraimpien ja vähiten kehittyneiden alueiden välillä on syvä taloudellinen kuilu. Kuilun poistaminen on EU:n rakennepolitiikan keskeinen tavoite. Jo vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa jäsenvaltiot julistivat, että niiden tavoitteena on vähentää "alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä, maaseutu mukaan luettuna" (ETY:n perustamissopimuksen 130 a artikla). Euroopan unioni ei ole ainoastaan taloudellinen ja poliittinen, vaan myös yhteisvastuullisuuteen perustuva yhteisö, jossa vauraimmat valtiot ja alueet auttavat taloudellisesti heikompia alueita kehittymään samalle tasolle.

EU käyttää rakennerahastoja taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseen suoraan jäsenvaltioissa. Vuodesta 1994 vuoteen 1999 rakennerahastojen käytettävissä on yhteensä 154,5 miljardia ecua, eli noin kolmannes EU:n vuosittaisesta talousarviosta.

Rakennerahastoihin kuuluu useita EU:n talousarviosta määrärahansa saavia rahastoja. Näihin rahastoihin sovelletaan yhteisiä sääntöjä.

Kumppanuus

Rahastojen käyttöä ohjaa toissijaisuusperiaate, eli rahastojen täytäntöönpanon vastuu on mahdollisimman lähellä kansalaisia. Jäsenvaltioiden EU:n tasolla sovittujen tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti viranomaiset ehdottavat ja hallinnoivat erityistoimia yhteistyössä Euroopan komission kanssa. EU rahoittaa kaikkia rakennerahastojen toimia yhdessä paikallisten viranomaisten ja muiden rahoittajien kanssa, eikä EU-rahoitusta voi saada ellei ole muita rahoituslähteitä.

Jäsenvaltioiden kanssa on sovittu, että Euroopan komissio laatii yhteisön tukikehyksen, jossa on määrätty kehittämisen toimintalinjat, rahoituskeinot ja investointimuodot. Yhteisön tukikehykset muodostavat perustan toimintaohjelmille, joiden avulla alueelliset ja paikalliset yhteistyökumppanit toteuttavat hankkeet. Toimintaohjelma saattaa sisältää useita yksittäisiä toimia, kuten koulutusohjelmia, rakennushankkeita tai muita toimia, jotka ovat sopivia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisöaloitteet ovat yhteisön tukikehyksen ulkopuolinen rakennerahasto-ohjelmien erityistyyppi. Niillä tuetaan EU:n laajuisia erityistavoitteita. Esimerkkinä voidaan mainita rajaseutuyhteistyö eri maiden välillä.

Suunnitelmat ovat monivuotisia, jotta toimet voidaan kohdistaa pitkän aikavälin ongelmiin. Juuri tästä tulee nimi rakennerahastot: niiden tavoitteena on voittaa taloudellisen kehityksen rakenteelliset esteet eli väestön riittämätön ammattitaito ja koulutusaste, keskittyminen tarpeettomaksi käyneeseen teollisuudenalaan, liikenne-, energianjakelu- ja tietoliikenneinfrastruktuurin puuttuminen jne.

Rahastot

EU:lla on seuraavat rahastot:

  • Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) edistää pääasiassa taloudelliselta kehitykseltään jälkeenjääneitä alueita. Tukea annetaan investointeihin, joilla voidaan luoda ja säilyttää pysyviä työpaikkoja, sekä hankkeisiin, joilla parannetaan infrastruktuuria ja tuottavia investointeja. Lisäksi tavoitteena on parantaa alueiden kehitysmahdollisuuksia tukemalla erityisesti pk-yritysten paikallisia hankkeita.
  • Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on työttömyyden torjunta. ESR on tärkein väline, jolla EU toteuttaa työllisyyspolitiikkaansa kehittämällä henkilöresursseja ja parantamalla työmarkkinoiden toimintaa. Tarkoituksena on parantaa niiden ihmisten mahdollisuuksia, joiden on kaikkein vaikeinta saada työtä tai säilyttää työpaikkansa.
  • Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR tai EMTOR[12]) ohjausosasto tukee jäsenvaltioiden maatalouden rakenteiden mukauttamista jäsenvaltioissa osana yhteistä maatalouspolitiikkaa ja edistää maaseutualueiden kehittämistä. Se myöntää investointitukea tuotantokustannusten vähentämiseksi ja maatilojen tehokkuuden parantamiseksi sekä maa- ja metsätaloustuotteiden markkinoimiseksi entistä paremmin. Lisäksi rahastosta tuetaan maaseudun infrastruktuurien parantamista, kylien uudelleenasuttamista ja matkailun sekä käsityöalojen kehittämistä.
  • Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) tukee kalastuskannan uudistusta ja uudenaikaistamista koskevien investointien rahoittamista ja kalatuotteiden jalostus- ja myyntiedellytysten parantamista.
  • Koheesiorahasto tukee ympäristönsuojeluun ja liikenneinfrastruktuuriin liittyviä hankkeita niissä jäsenvaltioissa, joiden BKT henkeä kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta ja joilla on talouden uudistusohjelma talous- ja rahaliittoon liittymiseksi. Koheesiorahastolla on hieman erilaiset menettelysäännöt kuin muilla rahastoilla.

Tavoitteet

Rakennerahastojen toimenpiteet on keskitetty kuuteen tavoitteeseen.

  • Tavoite 1 kattaa alueet, joiden talouskehitys on muista jäljessä.
  • Tavoite 2 tukee erityisesti taloudellisen ja teknologisen muutoksen koettelemia teollisuusalueita.
  • Tavoite 3 parantaa työllisyystilannetta helpottamalla nuorten ihmisten ja työmarkkinoilta mahdollisesti syrjäytyvien siirtymistä työelämään; torjuu pitkäaikaistyöttömyyttä sekä edistää miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia.
  • Tavoite 4 auttaa työntekijöitä mukautumaan teolliseen ja teknologiseen muutokseen.
  • Tavoite 5a edistää maatalouden ja kalastuksen rakenteiden uudenaikaistamista ja mukauttamista.
  • Tavoite 5b tarjoaa tukea maaseutualueilla, joista paikallinen väestö lähtee, koska toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet.
  • Tavoite 6 edistää erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista. Nämä alueet sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa.

Rahastoista tuetaan eri tavoitteita erityissääntöjen mukaisesti. Tavoitteiden 3, 4 ja 5a toimia voidaan toteuttaa kaikkialla EU:n alueella. Muita tavoitteita voidaan toteuttaa ainoastaan tarkkaan määritellyillä maantieteellisillä alueilla, jotka EU määrittelee ohjelmakaudeksi.

Tavoite 1:een kuuluvat alueet

Tavoite 1 on kaikkein tärkein tavoite. Noin 67 prosenttia rakennerahastoista käytetään tähän tarkoitukseen. Tavoitteen 1 alueiden BKT:n asukasta kohden on oltava alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Noin neljännes EU:n väestöstä asuu näillä alueilla, jotka jaksolla 1994–1999 ovat:

Ennusteet

Ohjelmakauden lopussa rakennerahastojen jatkamisesta on päätettävä uudelleen. Päätös perustuu arviointeihin siitä, kuinka aiemmat toimet ovat edistäneet käytännössä EU:n politiikan yleisiä tavoitteita. EU:n tulevan laajentumisen suhde rakennerahastoihin on ratkaistava sekä uudistettava maatalouspolitiikka.

Katso myös

Lähteet
  1. Rakennerahastot Rakennerahastot. 2022. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.12.2022.
  2. Mitä rakennerahastot ovat? Rakennerahastot 2014–2020. Viitattu 28.12.2022.
  3. European Regional Development Fund, Europa.eu (englanniksi)
  4. Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan komisio
  5. Lisätietoa Regeringen (ruotsiksi)
  6. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma
  7. Itä-Suomen EAKR-ohjelma
  8. Länsi-Suomen EAKR-ohjelma
  9. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma
  10. Rakennerahastot
  11. Rakennerahastot Archive.org
  12. Hallituksen esitykset: HE 149/1994 finlex.fi. Viitattu 1.5.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.