E. J. Ellilä

Eino Johannes (E. J.) Ellilä (10. kesäkuuta 1892 Onkiniemi, Sysmä – 1. helmikuuta 1983 Porvoo) oli suomalainen kustannusvirkailija, kirjojen kerääjä ja kirjailija. Ellilällä oli yksi Suomen suurimmista yksityisistä kirjakokoelmista, jossa oli suurimmillaan noin 32 000 nidettä.[1]

E. J. Ellilä

Ellilä kävi kansakoulun jälkeen Itä-Hämeen kansanopiston ja perusti sitten kotikyläänsä nuorisoseuran ja useita opintokerhoja. Mentyään naimisiin hän muutti vuonna 1920 Heinolaan, missä hän työskenteli toimitusharjoittelijana Heinolan Sanomat- ja Heinolainen-lehdissä (1926-1927). Vuonna 1926 Ellilä siirtyi Porvooseen, missä hän toimi aina vuoteen 1957 saakka WSOY:n palveluksessa kustannusvirkailijana. WSOY:n palveluksessa hän oli Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja 1926-1937 ja uudelleen 1941-1944. Kansan Kuvalehden päätoimittaja 1927-1934 ja Uudenmaan Sanomien va. päätoimittaja 1941-1943.[1] Ellilä oli kiinnostunut nuorisoseura- ja kansanvalistustoiminnasta ja hän aloitti kirjallisuuden keräämisen jo nuoruusvuosinaan.

Ellilä sai SKR:n tunnustuspalkinnon 1949 ja kirjastoneuvoksen arvonimen 1953.

Ellilän kokoelmassa oli suomalaisten kirjailijoiden teosten ensipainoksia 1900-luvun alusta aina 1960- ja 1970-luvuille saakka. Ellilä lahjoitti 1960-luvulla 20 000 teosta Helsingin yliopiston kirjastolle ja 7 000 teosta Harvardin yliopiston kirjastolle. Vuonna 1977 hän lahjoitti vielä 3 200 teosta Lahden kaupunginkirjastolle.