E. J. Castrén
Erik (Erkki) Johannes Castrén (5. heinäkuuta 1873 Haapajärvi – 31. joulukuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen maatalousministeriön esittelijäneuvos ja kansliapäällikkö.[1][2]
Castrénin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Ernst Erik Castrén (1813–1873) ja Johanna Fredrika Hamberg (k. 1922). Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 Kuopion yksityislyseosta ja suoritti ylemmän hallintotutkinnon Helsingin yliopistossa 1898.[1][3][2]
Castrén oli yleisen revisio-oikeuden toisena reviisorina 1907–1918 ja Suomen senaatin maataloustoimituskunnan protokollasihteerinä 1918–1919. Hän oli maatalousministeriössä esittelijäsihteerinä 1919–1922, esittelijäneuvoksena 1922–1928 sekä kansliapäällikkönä vuodesta 1928.[1][2]
Castrén oli toimitsijana valtion ja Helsingin kaupungin suuressa tilusvaihtojärjestelyssä, hän toimi eduskunnan valiokuntien sihteerinä ja oli puheenjohtajana lukuisissa komiteoissa joita oli asetettu parantamaan Suojärven lahjoitusmaiden lampuotien asemaa sekä käsittelemään Karjalan kannaksella olevien valtion metsien luovutusta ja valtion virkatalojen vuokraajien asemaa. Hän oli jäsenenä myös maatalousoikeudellisen tarkkailuvaliokunnan asiantuntijalautakunnassa.[2]
Castrén oli naimisissa vuodesta 1910 ylioppilas Elsa Helena Westlundin kanssa.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Viimeiset lahjoitusmaat. Perintokirjojen jakaminen Suojärven lampuoteille. Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut esittelijäneuvos Erkki Castrén, Suomen Kuvalehti, 04.11.1922, nro 44, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot