Dystopia

Dystopia (m.kreik. δυσ- + τόπος; myös: kakotopia, antiutopia) on epätoivottava yhteiskunta[1], kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta[2]. Termi on tarkoitettu utopian vastakohdaksi, ja sillä tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa.

”Isoveli valvoo”. George Orwellin dystopia-romaanin Vuonna 1984 myyttinen diktaattori, joka edustaa hallintokoneiston kontrollia.

Dystopioiden kuvaus on merkittävä tieteisfiktion ja poliittisen satiirin muoto, joka on yleensä suuntautunut totalitaarisia yhteiskuntamuotoja vastaan.[3] Usein termillä viitataan kuvitteelliseen lähitulevaisuuden yhteiskuntaan, jonka odotetaan syntyvän vallitsevien yhteiskunnallisten kehityssuuntien kiihtyessä huippuunsa. Tyypillisesti tuloksena on ihmisarvoa loukkaava sortoyhteiskunta tai nykyisin myös ekologisen katastrofin kokenut maailma.[4] Dystopiat heijastavat usein kirjoitusajankohtansa keskeisiä yhteiskunnallisia epäkohtia ja huolenaiheita. 1900-luvulla uhkina nähtiin usein esim. teknologinen kehitys, kommunismi ja ydinsota. 2000-luvun dystopioissa käsitellään pandemioiden, ilmastonmuutoksen, radikalisoitumisen, tekoälyn ja luonnonkatastrofien synnyttämiä uhkakuvia.[5]

Dystopioita on kuvattu varsinkin kirjallisuudessa, elokuvissa, TV-sarjoissa ja videopeleissä. Erityisen suosittua dystooppisen maailman kuvaaminen on kyberpunk-kirjallisuudessa.

Dystopia varoituksena

Useimmiten dystopia esiintyy varoituksena tai satiirina. Dystopioita tarkastelleen kirjallisuudentutkija Maria Laakson mukaan dystopiakirjallisuutta onkin verrattu kanarianlintuun, joka varoittaa kaivostyöläisiä sopimattomasta ilmanlaadusta.[6]

Varoittamisen funktio näkyy jo Voltairen satiirisessa teoksessa Candide (1759), jonka on sanottu innoittaneen monia 1900-luvun dystopioista. Ne eroavat utopioista, koska ne eivät kuvaa mitään täysin uutta, uljasta maailmaa vaan nykymaailman varjopuolten nousua dominoiviksi elementeiksi.

Dystopioita on mahdollista tulkita myös toivon näkökulmasta. Vaikka ne kuvaavat vaaroja ja pelkoja, ne samalla auttavat tiedostamaan, mikä ei ole hyväksi. Tätä ajatusta on pitänyt esillä utopioista ja dystopioista kirjoittanut filosofi Keijo Lakkala.[6] Lisäksi on huomattu, että 2000-luvun "uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä".[7]

Dystopia ja politiikka

Poliittisen dystopian luonteeseen kuuluu jonkin asian, ajattelutavan tai yhteiskunnallisen liikkeen vastustaminen kaunokirjallisuuden keinoin. Tunnetuimpia tyyppejä ovat kapitalismin, sosialismin ja fasismin vastaiset dystopiat. Kritiikin kohteet voivat kuitenkin olla häilyviä ja monitulkintaisia. Esimerkiksi George Orwellin klassikkoromaania Vuonna 1984 on pidetty niin kapitalismin kuin sosialisminkin haastajana.[6]

Dystooppisessa tieteiskirjallisuudessa tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia nähdään kielteisessä valossa. Toisaalta on huomautettu, että kyse on ennemminkin siitä, kuinka ihminen käyttää teknologiaa, kuin teknologiasta itsestään.[8]

Käsitteen historia

Dystopia-käsitettä käytti luultavasti ensimmäisenä John Stuart Mill parlamentissa pitämässään puheessa vuonna 1868.lähde?

Kuuluisia dystopioita

Kirjoja
Pääartikkeli: Luettelo dystopiakirjoista

Elokuvia
Pääartikkeli: Luettelo dystopiaelokuvista

TV-sarjoja

Musiikki

Videopelit

Lähteet
  • Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY. Helsinki 2003. ISBN 951-0-27401-1.

Viitteet
  1. Edward Cornish: Futuring: The Exploration of the Future, s. 292. World Future Society, 2004. ISBN 9780930242572.
  2. dystopia. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  3. Hosiaisluoma 2003, s. 167
  4. Tulusto, Anna: Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta yle.fi. 22.11.2017. Viitattu 6.1.2019.
  5. Kirjallisuudentutkimus:dystopia Tieteen termipankki. Viitattu 18.3.2021.
  6. Yle Radio 1:n Kirjakerho | Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat? areena.yle.fi. Viitattu 6.1.2019.
  7. Tanskanen, Jani: Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa! yle.fi. 16.4.2017. Viitattu 6.1.2019.
  8. Yle Radio 1:n Kirjakerho | Robotteja Kalevalassa, teknologisia unelmia antiikin myyteissä areena.yle.fi. Viitattu 6.1.2019.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.