Dyme

Dyme sijaitsi lähellä Peloponnesoksen niemimaan luoteisrannikkoa, Strabonin mukaan 60 stadioninmittaa Araksoksen niemestä ja Pausaniaan mukaan 30 stadionia Larisos-joesta, joka erotti kaupungin ja koko Akhaian alueen Eliistä.[2] Poliksen kaupunkikeskus sijoitetaan nykyisen Káto Achaḯan kaupungin paikalle.[5]

Dymen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Dymaia (Δυμαία).[2][6] Sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Dymen alueella lähellä Araksoksen niemen kärkeä sijaitsi linnoitus nimeltä Teikhos Dymaion (Τείχος Δυμαίων) tai vain Teikhos (Τεῖχος). Eliin rajan suunnassa oli kaksi muuta paikkaa, nimiltään Hekatombaion (Ἑκατόμβαιον) ja Langon (Λάγγων). Niistä viimeksi mainittu kuului oikeastaan elisläisille.[2]

Dyme oli yksi vanhan Akhaian liiton dodekapoliin kahdestatoista kaupungista. Se oli näistä kaikkein läntisin, mistä sen sanotaan saaneen nimensä (δυτικός, dytikos = ’läntisin’).[2][7][8] Strabonin mukaan Dyme perustettiin yhdistämällä synoikismoksella kahdeksan demosta tai kylää, joista yksi oli Teuthea (Τευθέα). On todennäköistä, että osa niistä eri nimistä, joilla kaupunkia kutsuttiin, olivat alun perin näiden eri kylien nimiä. Niinpä Pausanias sanoo, että kaupungin vanha nimi olisi ollut Paleia (Πάλεια), kun taas Strabonin mukaan se oli Stratos (Στρατός). Runoilija Antimakhos antoi kaupungille epiteetin Kaukonis (Καυκωνίς), jonka alkuperä oli epäselvä; joidenkin mukaan se tuli kaukoneista, jotka olisivat asuttaneet seutua.[1][2][9][10]

Paleialainen Oibotas voitti Olympian kisat vuonna 756 eaa.[1][11] Myöhäisissä lähteissä mainitaan Dymen ja Eliin välinen sota, joka olisi käyty arkaaisella kaudella vuonna 668 eaa.[1] Kaupungin nimi Dyme oli suhteellisen myöhäinen, ja se esiintyy ensimmäisen kerran Hekataioksella noin vuonna 500 eaa.[1] Synoikismoksen ajankohtaa ei tunneta, mutta sen on täytynyt tapahtua ennen vuotta 496 eaa., jolloin Olympian kisojen voittajaksi on merkitty dymeläinen Pataikos.[1][11] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Dymaios (Δυμαῖος) ja Dymios (Δύμιος), myöhemmin latinaksi Dymaeus.[2]

Dymessä lyöty Akhaian liiton hemidrakhma noin vuodelta 86 eaa. Kuvituksessa seppelöity Zeuksen pää sekä kala ja monogrammit ΑΧ, Akh, ΑΡΤ, Art ja ΔΥ, Dy.

Epameinondaan sanotaan ”vapauttaneen” Dymen Theban hegemonian aikaan vuonna 367 eaa.[1] Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen eli hellenistisen kauden alussa Dyme päätyi Kassandroksen käsiin. Antigonoksen sotapäälliköihin kuulunut Aristodemos kuitenkin ajoi hänen joukkonsa pois vuonna 314 eaa.[2][12] Dyme löi omaa aiginalaisen standardin mukaista hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][13]

Dyme oli Patrain kanssa herättämässä Akhaian liiton uudelleen henkiin vuonna 280 eaa. Suunnilleen samoihin aikoihin tai hieman myöhemmin Dyme sai uusia asukkaita Olenoksesta, jonka asukkaat hylkäsivät kaupunkinsa.[2][14] 200-luvulla eaa. kaupungin eponyymin hallintovirkamiehen nimitys oli theokolos. Samalta vuosisadalta tunnetaan Dymen fylet Stratis (tai Spatis), Dymaia ja Thesmiaia.[1] Kleomenes III voitti Aratoksen ja hänen akhaialaiset joukkonsa lähellä Dymen alueella sijainnutta Hekatombaionia vuonna 224 eaa. Tämän jälkeen Kleomenes valtasi Langonin.[2][15] Elisläiset tuhosivat usein Dymen aluetta vuonna 220 eaa. alkaneessa toisessa liittolaissodassa.[2][16] Jo samana vuonna he valtasivat Teikhos Dymaionin sotapäällikkönsä Euripideen johdolla. Makedonian Filippos V valtasi linnoituksen takaisin seuraavana vuonna eli 219 eaa. ja antoi sen dymeläisille.[2][17]

Livius mainitsee Dymen Rooman ja Filippos V:n välisten makedonialaissotien yhteydessä. Pausanias sanoo, että roomalaiset tuhosivat Dymen, koska se oli ainoa Akhaian kaupungeista, joka meni sodassa Filippoksen puolelle.[2][10] Dyme ei koskaan toipunut tästä iskusta, ja sen sanotaan olleen autiona, kun Pompeius asutti sinne suuren joukon kilikialaisia merirosvoja. Rooman sisällissodissa osa uusista asukkaista karkotettiin ja jatkoi siksi entistä ammattiaan.[2][18]

Julius Caesar teki Dymestä colonian eli roomalaisen sotilassiirtokunnan vuonna 44 eaa. nimellä Colonia Julia Dumaeorum. Marcus Antonius perusti sen uudelleen nimellä Colonia Julia Antonia Dumaeorum. Augustuksen aikana sen nimeksi vaikuttaa tulleen Colonia Julia Augusta Dumaeorum. Nimet tunnetaan piirtokirjoituksista ja kaupungin lyömistä rahoista. Dymen itsehallinto päättyi Tiberiuksen ajan lopulla, jolloin siitä tehtin Patrain alainen.[4][19]

Nykyinen Dytikí Achaḯan kunnan osa Dýmin kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, on ottanut nimensä Dymen kaupungista nykykreikkalaisessa nimimuodossa.

Teikhos Dymaionin muureja.

Arkeologisten löydösten perusteella Dyme on ollut kaupunkirakenteeltaan hajanainen ja useista kylistä koostuva pitkälle klassiselle kaudelle saakka. Yksi näistä, nykyisen Káto Achaḯan paikalla sijainnut, kehittyi kaupunkikeskukseksi, joka on ollut olemassa viimeistään klassisen kauden puolivälissä noin vuonna 400 eaa. Itse Káto Achaḯan paikka on kuitenkin ollut asuttu jo arkaaisella kaudella. Varhaisimmat löydöt paikalla ovat 600-luvulta eaa., ja joitakin löytöjä on tehty myös 400- ja 300-luvuilta eaa. Suurin osa ajoittuu 100-luvulle eaa.[1][5]

Enemmän löytöjä on tehty ympäröivältä maaseudulta. Nykyisestä Santaméristä Dymen alueen eteläosasta on löydetty arkaaiselle kaudelle ajoitetun temppelin jäänteitä ja Rióloksen läheltä klassiselle kaudelle ajoitettuja jäänteitä, jotka liittyvät mahdollisesti Pausaniaan mainitsemaan Athene Larisaialle omistettuun temppeliin.[1][5][20]

Teikhos Dymaionin linnoitusta pidettiin Herakleen rakentamana hänen sotiessaan elisläisiä vastaan.[2] Paikka on ollut asuttu jo neoliittisella kaudella noin 3500 eaa., ja sen linnoitus on rakennettu mykeneläisellä kaudella noin 1300 eaa. Paikalla oli linnoitus edelleen antiikin aikana. Sen kyklooppimuuri on noin 250 metriä pitkä ja 4,5–5,5 metriä paksu, ja sitä on säilynyt keskimäärin 8,4 metrin korkeudelta.[17][2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dyme Wikimedia Commonsissa