Dv16

Dv16 on VR:n käytössä ollut väliraskas dieselveturi. Ulkoisesti veturit ovat lähes samanlaisia kuin Dv15-sarjan veturit, mutta Dv16:n tehoa on kasvatettu ahtoilman jäähdyttimellä ja huippunopeutta lisätty suuremmalla pyöränhalkaisijalla.

Dv16

Dv16-sarjan dieselveturi vaihtotöissä Oulun ratapihalla.
Perustiedot
Tyyppi dieselveturi
Liikennöitsijä VR-Yhtymä
Valmistaja Valmet, Lokomo
Lukumäärä 28
Valmistusvuodet 1962–1963
Hylätty 2004–2008
Museoitu 2 kpl
Numerointi 2013–2040
Lempinimi Vempu/Vemppu
Karhukoira
Nalle
Murre
Punatulkku
Voivoi
Votvotti
Tekniset tiedot
Huippunopeus 85 km/h
Pituus 11 930 mm
Pyörästö D
Pyörästön pituus 6 700 mm
Suurin akselipaino 15 t
Pyörän halkaisija 1 270 mm
Moottori Tampella/MAN W8V22/30 A.m.A.u.L.
Moottorin teho
  jatkuva teho 700kW (950hv)

Hylättyjä Dv16-sarjan dieselvetureita Hyvinkään konepajalla

Ominaisuudet

Veturi on rakenteeltaan keskiohjaamollinen, jäykkäkehyksinen veturi, jossa on MAN:n suhteellisen harvakäyntinen 8-sylinterinen rivimoottori ja Voithin hydraulinen virtausvaihteisto. Koneiston ohjaus on pneumaattinen eli paineilmatoiminen myöhemmin yleistyneen sähköisen tai sähköpneumaattisen ohjauksen sijaan. Dv16-sarjan nopeutta saatiin kasvatettua Dv15:stä nostamalla moottorin tehoa ja suurentamalla pyörien halkaisijaa.

Dv16-veturit olivat numeroituna sarjaan 2013–2040. Niiden suuri nopeus mahdollisti niiden käytön myös linja-ajossa, ja tätä ominaisuutta hyödynnettiin aivan niiden hylkäämiseen asti. Dv16-sarjaa ajettiin kaksinajossa 1990-luvulle asti muun muassa Lahti-Heinola -radalla. Niiden pääasiallinen käyttö oli kuitenkin vaihtotyö. Veturisarja poistettiin käytöstä vuonna 2008.

Työolosuhteet

Monien veturinkuljettajien mielestä Dv16-veturit olivat esim. Dv12-veturia parempia nopeatempoisessa vaihtotyössä. Dv15-sarjan tavoin tämä oli pitkälti yhteenkytketyn pyörästön tuoman hyvän irtiottokyvyn ja ohjauskäskyihin nopean reagoinnin ansiota. Vaihtotyöhenkilöstön ja ympäristön näkökulmasta Dv16 oli Dv12:ta parempi myös vähäisemmän jarrumelun ja savuntuoton kannalta. Toisaalta Dv16-veturin ohjaamo oli erittäin meluisa ja muutoinkin nykystandardeihin nähden askeettinen. Ohjaamon alapuolella sijaitseva vaihdelaatikko nosti etenkin kesähelteillä ohjaamon lämpötilan korkeaksi. Tällöin tavattiin pitää konepeittoa auki jäähdytyksen parantamiseksi.

Viimeiset vuodet VR:n käytössä

Dv16 2026 Pasilan laskumäessä vuonna 2006.

2000-luvun alussa vetureita oli käytössä vielä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Porissa, Kuopiossa ja Iisalmessa. Dv15-sarjan hylkäyksen myötä Dv16-veturit siirrettiin noilta paikkakunnilta suurimaksi osaksi Helsinkiin ja myös osaksi Kouvolaan ja sen ympäristöön. Muutamien vetureiden ohjaamoja ja koneistoja paranneltiin pienin muutoksin, mutta kulunvalvontalaitteita sarjaan ei koskaan asennettu. Viimeisinä vuosina Dv16-sarjaa käytettiin pääasiassa päivystys- ja järjestelytehtävissä, eikä niillä juuri vedetty vakituisesti junia linjalla. 2000-luvulla veturin osien käyttöikä oli jo ylitetty, eikä varaosia ollut enää saatavilla, joten vetureiden kunnossapito oli vaikeaa. Lisäksi monet veturinkuljettajat pitivät veturin ohjaamon työolosuhteita huonoina, joten näiden vanhojen veturien aika oli loppumassa. Pohjois-Suomen ratojen sähköistyksen laajeneminen vapautti Dv12-vetureita muuhun käyttöön, joten Dv16-sarjasta luopumista voitiin jo vakavasti ajatella.

Dv16-sarjan hylkääminen

Dv16-sarjan hylkäys aloitettiin syksyllä 2004. Suuria korjauksia sarjan vetureille ei sen jälkeen tehty, vaan rikkoutuneet yksiköt hylättiin. Helsingissä Dv16-veturien ura alkoi olla loppupuolella syksyllä 2007, jolloin ensimmäiset korvaavat Dv12-veturit saapuivat sinne. Muilla paikkakunnilla veturit oli jo aiemmin korvattu Dv12- tai Dr14-sarjan vetureilla. Ennakkokaavailuista huolimatta Dv16-sarjan käyttö ei loppunut vielä vuoteen 2007, vaan viimeinen VR-Yhtymän käyttämä sarjan veturi oli Dv16 nro 2026, joka teki viimeiset työnsä Pasilassa 8. tammikuuta 2008. Tämän jälkeen Dv16 nro 2015 teki vielä töitä Inkeroisissa korvaten Move66-veturia.

Koko veturisarja on nyt hylätty lukuun ottamatta numeroita 2026 ja 2038. 2026 on varattu Rautatiemuseolle ja numero 2038 on siirretty Keuruun Haapamäelle Haapamäen museoveturiyhdistyksen omistukseen. Loput veturit on romutettu Hyvinkään konepajalla.

Teknisiä tietoja

  • Veturin numerot: 2013–2040
  • Valmistaja: Valmet ja Lokomo
  • Valmistusvuodet (nrot):
  • Pyörän halkaisija: uutena 1 270 mm, loppuun kuluneena 1 200 mm
  • Pyörästöjärjestys: D (4 vetävää, mekaanisesti toisiinsa kytkettyä akselia)
  • Paino työkunnossa: 60 t
  • Suurin akselipaino: 15 t
  • Huippunopeus: 85 km/h

Päädieselmoottori

  • Tampella/MAN W8V22/30 A.m.A.u.L., turboahdettu, ahtoilman jäähdytyksellä varustettu etukammiodiesel
  • Teho/rpm: 700kW käyntinopeudella 900r/min
  • Sylinteriluku: 8 (rivi)
  • Iskutilavuus: 91 l
  • Puristussuhde: 15.3:1

Apudieselmoottori

  • Perkins P3/144, vapaasti hengittävä pyörrekammiodiesel
  • Teho/rpm: noin 17 kW käyntinopeudella 1 500 r/min
    • Apumoottori käyttää kompressoria paineilman tuottamiseksi. On mahdollista, että tähänkin sarjaan on vaihdettu tehokkaammat kompressorit kuten Dv12-sarjassa.

Vaihteisto

  • Hydraulinen Voith L 217 U -virtausvaihteisto, I- ja II-vaihteilla on omat momentinmuuntimensa ja III-vaihteella nestekytkin. Vaihtamiset tapahtuvat automaattisesti päämoottorin ruiskutusmäärän ja kuormituksen, sekä veturin nopeuden mukaan. Vaihteistossa ei ole aluevaihdetta, koska veturi on pääasiallisesti suunniteltu ratapihoilla tapahtuvaan vaihtotyöhön.

Lähteet

  • Pyrhönen, Kimmo: Dv16 – Ohi on? Resiina 1/2008, s. 31
  • Eonsuu, Honkanen, Pölhö: Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto. Elokuvan Maailma ay, 1995. ISBN 952-5060-02-0.
  • Pölhö, Eljas - Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996. , 1996. ISBN 91-7266-133-X. Suomi/Englanti

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.