Düsseldorf
Düsseldorf on Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääkaupunki. Kaupungissa on 620 523 asukasta (2020)[2] ja metropolialueella 2 971 036lähde?. Düsseldorf sijaitsee varsinaisen Ruhrin alueen ulkopuolella, mutta on silti merkittävä teollisuuskeskus.
| Düsseldorf | |
|---|---|
.jpg.webp) |
|
 vaakuna |
|
  Düsseldorf |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Hallintopiiri | Düsseldorf |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Stephan Keller (CDU)[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 217,0 km² |
| Korkeus | 38 m m |
| Väkiluku (31.12.2020) | 620 523 |
| – Väestötiheys | 2900 as./km² |
Kaikkiaan Düsseldorf-Rein-Ruhrin alueella asuu 11,1 miljoonaa asukasta, siellä on 300 000 yritystä ja 45 yliopistoa, joissa on yli 300 000 opiskelijaa.lähde?
Düsseldorfissa on merkittävä japanilainen yhteisö, josta se on saanut lempinimen Nippon am Rhein.[3][4]
Maantiede
Düsseldorf sijaitsee Rein-joen varrella noin 30 kilometriä Kölnistä luoteeseen.[5]
Osa-alueet
Düsseldorf on jaettu kymmeneen osa-alueeseen (saks. Bezirk), jotka on jaettu 49:ään kaupunginosaan (saks. Stadtteile). Osa-alueet kaupunginosineen ovat:[6]
- Osa-alue 1: Altstadt, Carlstadt, Derendorf, Golzheim, Pempelfort, Stadtmitte
- Osa-alue 2: Düsseltal, Flingern-Nord, Flingern-Süd
- Osa-alue 3: Bilk, Flehe, Friedrichstadt, Hafen, Hamm, Oberbilk, Unterbilk, Volmerswerth
- Osa-alue 4: Heerdt, Lörick, Niederkassel, Oberkassel
- Osa-alue 5: Angermund, Kaiserswerth, Kalkum, Lohausen, Stockum, Wittlaer
- Osa-alue 6: Lichtenbroich, Mörsenbroich, Rath, Unterrath
- Osa-alue 7: Gerresheim, Grafenberg, Hubbelrath, Ludenberg
- Osa-alue 8: Eller, Lierenfeld, Unterbach, Vennhausen
- Osa-alue 9: Benrath, Hassels, Himmelgeist, Holthausen, Itter, Reisholz, Urdenbach, Wersten
- Osa-alue 10: Garath, Hellerhof
Historia
Düsseldorf on syntynyt 600–700-luvulla paikkaan, jossa pieni Düsseljoki virtaa Reiniin. Ensimmäinen maininta kaupungista on vuodelta 1135, tosin nimellä Dusseldorp. Vuonna 1186 kaupunki siirtyi Bergin suvun alaisuuteen ja he siirsivät hovinsa kaupunkiin 1280. Kaupunginoikeudet Düsseldorf sai Adolf V von Bergiltä 14. elokuuta 1288 Bergin voitettua Kölnin arkkipiispan sotajoukon.
Düsseldorf linnoitettiin ja julistettiin Bergin herttuakunnan pääkaupungiksi 1380. Tämän jälkeen kaupunkiin rakennettiin merkittäviä rakennuksia, kuten Pyhän Lambertuksen kirkko. Vuonna 1609 Jülich-Berg-Clevesin suku päättyi ja Düsseldorf päätyi Pfalzin ruhtinaiden alaisuuteen, jotka siirsivät hovinsa Düsseldorfiin.
Ruhtinas Johann Wilhelm II (hallitsi 1690–1716) ja vaimonsa Anna Maria Luisa de' Medici keräsivät suuren kokoelman taideteoksia, jotka ovat nykyisin näytteillä Stadtschlossissa. Vaaliruhtinas Karl Theodor kuitenkin peri Baijerin ja siirsi hovinsa Müncheniin. Köyhyys ja tuho iski Düsseldorfiin Napoleonin sotien myötä.lähde? 1815 kaupunki siirtyi Preussin alaisuuteen.[5]
Düsseldorfin rauta- ja terästeollisuus käynnistyi 1870-luvulla johtaen nopeaan talouskasvuun[5], ja vuoden 1882 sadantuhannen väkiluku tuplaantui vuoteen 1892 mennessä. Ensimmäinen ja toinen maailmansota tuhosivat Düsseldorfia. Toisessa maailmansodan koko kaupunki käytännöllisesti katsoen tuhoutui pommituksissa. Kaupungin 5 100 juutalaisesta selvisi hengissä vain 249.lähde? Düsseldorfissa oli myös Buchenwaldin keskitysleirin alaleiri, jossa pidettiin puolalaisia vankeja.
Brittien miehityshallinnon alaisuudessa Düsseldorfista tuli Nordrhein-Westfalenin pääkaupunki 1946 ja kaupunki jälleenrakennettiin nopeasti.
Talous
Düsseldorf tunnetaan Saksan mainosalan keskuksena, ja siitä on tullut nopeasti myös tietoliikennealan keskus. Kaupungissa on 18 internet-yhteydentarjoajaa ja kaksi suurinta matkapuhelinoperaattoria, D2 Vodafone ja E-Plus pitävät siellä päämajaansa. Düsseldorf on myös rahamaailman keskus.[5] Kaupungissa on 170 luottolaitosta ja 130 vakuutusyhtiötä ja yksi Saksan suurimmista pörsseistä. Paperimedioista kaupungissa on 200 julkaisutaloa, jotka ovat siirtyneet myös internetiin. TV-kanavista CNN, NBC Giga ja QVC ovat sijoittuneet Düsseldorfiin, kuten myös Saksan suurin elokuvayhtiö, Riech-Group.
Kaupungin teollisuus tuottaa esimerkiksi rautaa, terästä, kemikaaleja ja lasia.[5]
Liikenne
Düsseldorfin kansainvälinen lentoasema sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä kaupungista. Lentokentälle saapuu ja sieltä lähtee noin 500 lentoa joka päivä. Noin 16 miljoonalla vuotuisella matkustajallaan se on Saksan kolmanneksi suurin lentokenttä Frankfurtin ja Münchenin jälkeen.lähde? Lentokentällä on noin 12 minuutin matka kaupungin keskustasta S-Bahn-rataa pitkin.
Düsseldorf on myös suuri rautateiden risteysasema. Kaupungissa pysähtyy päivittäin noin 1 000 junaa.lähde? Keskusasema, Düsseldorfin päärautatieasema, sijaitsee Konrad-Adenauer-Platzilla, kaupungin keskustassa.
Moottoritiet A3, A44, A46, A52, A57 ja A59 kulkevat Düsseldorfin kautta.
Düsseldorfissa sijaitsee kolme satamaa Rein-joen varrella.[5]
Koulutus
Heinrich-Heine-Universität sijaitsee kaupungin eteläosassa. Muita akateemisia oppilaitoksia ovat Clara Schumann Musikschule, Fachhochschule Düsseldorf, Robert Schumann Musikhochschule ja Kunstakademie Düsseldorf.lähde?
Taide-elämä
Tunnettu elektronisen musiikin yhtye Kraftwerk on kotoisin Düsseldorfista. Vuoden 2011 Eurovision Laulukilpailu käytiin Düsseldorfin Esprit-arenalla.[7] Paikkakunta tunnetaan myös Düsseldorfin koulukunnasta.
Lähteet
- https://www.wahlergebnisse.nrw/kommunalwahlen/2020/index_obb_lr.shtml Viitattu 1.6.2022.
- Bevölkerungsstand - Gemeinden - Stichtag Landesbetrieb Information und Technik Nordrhein-Westfalen. Viitattu 2.6.2022. (saksaksi)
- http://www.wdr.de/studio/duesseldorf/serien/ausflugstipp/2010/05/22.html
- http://www.welt.de/print-wams/article126800/Klein_Tokio_am_Rhein.html
- Düsseldorf britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
- Düsseldorf im Überblick Düsseldorfin kaupunki. Viitattu 16.10.2010. (saksaksi)
- Information for Concert and Show Organisers & TV Productions espritarena.de. Arkistoitu 15.7.2017. Viitattu 21.7.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Düsseldorf Wikimedia Commonsissa
- Düsseldorfin kaupungin verkkosivut (saksaksi, englanniksi)