Dungaanin kieli

Dungaanin kieli (omakielinen nimi: хуэйзў йүян, hɤuɛjtsu jyiɑn[1]) on Keski-Aasian valtioissa asuvien dungaanien puhuma siniittinen kielimuoto. Eräät tutkijat pitävät sitä itsenäisenä kielenä, toiset pohjoiskiinan eli mandariinikiinan murteena.[2]

Dungaani
Kaksikielinen kyltti, jossa dungaani on ylimpänä.
Kaksikielinen kyltti, jossa dungaani on ylimpänä.
Oma nimi Хуэйзў йүян (Huejzw jyian) [hɤuɛjtsu jyiɑn]
Tiedot
Alue  Kirgisia
 Kazakstan
 Uzbekistan
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia 41 400 (2001)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä siniittiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-3 dng
ISO 639-3 dng
Ohje

Levinneisyys ja puhujamäärä

Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 69 300 dungaania. Heistä 36 900 asui Kirgisiassa, 30 200 Kazakstanissa ja 1 100 Uzbekistanissa.[3] Vuonna 1999 suoritettujen väestönlaskentojen mukaan Kirgisiassa oli 51 800[4] ja Kazakstanissa 36 900 dungaania.[5]

Historia ja murteet

Dungaanit ovat Luoteis-Kiinasta vuosien 1862–1877 muslimikapinan jälkeen Keski-Aasiaan siirtyneiden hui-kiinalaisten jälkeläisiä. He puhuvat lähtöalueidensa murteita. Niistä suurimmat ovat Gansun ja Shaanxin maakuntien murteet, joiden välillä on lähinnä foneettisia ja sanastollisia eroja. Edellisessä on kolme toonia ja toisessa neljä.[6]

Kirjakieli

Hui-kiinalaiset ovat perinteisesti käyttäneet arabialaista ja kiinalaista kirjoitusjärjestelmää. Vuonna 1927 dungaania varten laadittiin lisämerkein täydennetty arabialainen aakkosto. Vuonna 1932 siirryttiin latinalaiseen ja vuosina 1953–1954 kyrilliseen kirjaimistoon, johon kuuluvat lisämerkit ә, җ, ң, ў ja ү.[7] Kirjoitusjärjestelmän erikoisuutena on, ettei siinä merkitä tooneja. Kirjakielen normit perustuvat Gansun murteeseen.[6]

Dungaanin kirjaimisto

А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ә ә
Ж ж Җ җ З з И и Й й К к Л л М м
Н н Ң ң О о П п Р р С с Т т У у
Ў ў Ү ү Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ
Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Ю ю Я я

Dungaaniksi julkaistaan sanomalehteä, oppikirjoja ja kaunokirjallisuutta. Radiossa ja televisiossa lähetetään dungaaninkielisiä ohjelmia. Kouluissa kieltä opetetaan aineena. Suurin osa dungaaneista osaa myös naapurikansojen kieliä: venäjää, kirgiisiä, kazakkia, uiguuria tai uzbekkia.[8]

Katso myös

Lähteet
  1. Dungan Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
  2. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 115. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  3. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 150. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  4. Itogi Pervoi natsionalnoi perepisi naselenija Kyrgyzskoi Respubliki 1999 goda stat.kg. Viitattu 22.7.2009. (venäjäksi)
  5. A.N. Aleksejenko: Respublika v zerkale perepisei naselenija ecsocman.edu.ru. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 22.7.2009. (venäjäksi)
  6. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 349–350. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  7. ScriptSource - Dungan written with Cyrillic script scriptsource.org. Viitattu 13.10.2021.
  8. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 350. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.

    Aiheesta muualla
    Siniittiset kielet

    mandariinikiina | jin-kiina | wu-kiina | huizhou-kiina | gan-kiina | xiang-kiina | min-kiina | hakka-kiina | kantoninkiina | dungaani

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.